Suomalaiset eivät ole intoutuneet ilmoittamaan kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistään sankoin joukoin. Kesällä avattuun verkkopalveluun, väärinkäytösilmoitus.fi:hin, on tehty tähän mennessä 12 ilmoitusta, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaispäällikkö Riikka Laatu.

Korruptionapiksikin kutsutun verkkosovelluksen tarkoituksena on kannustaa suomalaisia ja kehitysmaiden kansalaisia ilmoittamaan kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistä sekä ehkäistä korruptiota. Laadun mukaan ilmoituksia ovat tehneet enimmäkseen suomalaiset.

Yksi tehdyistä ilmoituksista ei kuulunut ulkoministeriön toimialaan ja viisi ei johtanut tarkempaan käsittelyyn, koska ne eivät koskeneet Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja tai niistä ei ollut saatavilla riittävästi tietoa.

"Esimerkiksi yksi ilmoituksista oli valtiossa, jonne ei mene määrärahoja", Laatu kertoo.

Lopuista kuudesta sen sijaan on saatu tietoa riittävästi ja niitä tutkitaan. Tuloksia ei vielä ole saatu.

Väärinkäytösilmoitus.fi avattiin kesäkuun alussa. Sen kustannukset olivat henkilökunnan työpanoksen lisäksi noin 43 000 euroa, kertoo demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Jaakko Jakkila.

Vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Ilmoitusten jättäminen on hidastunut syksyn mittaan. Laadun mukaan ilmoituksia tuli heti avauksen jälkeen useita, mutta niistä monet eivät johtaneet tutkintaan.

Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa, että ilmoituksia oli tullut kymmenen. Syksyn aikana nappia on painettu siis enää kaksi kertaa.

Määrä on ennakoitua vähemmän, sillä sovelluksen julkistustilaisuudessa kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi, että ilmoituksia saattaisi tulla 30–60 vuodessa. Arvio perustui Norjan ja Ruotsin vastaaviin järjestelmiin, joihin tuli vuonna 2012 reilut kolmisenkymmentä ilmoitusta kumpaankin.

Laatu ei osaa vielä arvioida, mistä ilmoitusten vähäisyys johtuu. Jos ilmoituksia tulisi seuraavienkin puolen vuoden aikana 12, tahti ei olisi kovin kaukana muista Pohjoismaista, hän muistuttaa.

"Muiden Pohjoismaiden kehitysyhteistyövolyymi on myös isompi, joten se voi olla yksi tekijä."

Laatu arvelee, että jatkossa ilmoituksia saattaa tulla hieman enemmän, sillä sovelluksesta kerrotaan uusien kehitysyhteistyöhankkeiden aloitustilaisuuksissa.

Toistaiseksi kehitysyhteistyön väärinkäytökset löydetään kuitenkin enimmäkseen ulkoministeriön sisäisen seurannan kautta. Tällaisia epäilyjä on Laadun mukaan vuosittain noin 30. Tänä vuonna epäilyjä on ollut 19.

Ulkoministeriö on aiemmin kertonut, että väärinkäytökset kattavat noin 1–2 promillea Suomen kehitysyhteistyöbudjetista. Väärinkäytetyt rahat peritään takaisin.