YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin asettama paneeli on julkaissut oman ehdotuksensa uusista globaaleista kehitystavoitteista.

Kauan odotetun raportin muotoilussa konsultoitiin muun muassa yli 5 000:ta kansalaisyhteiskunnan ryhmää, mutta pelkkää kiitosta se ei silti saa. EU:n kehityspolitiikkaan keskittyvä suomalainen Kehys ry kiittelee kestävän kehityksen korostamista raportissa mutta moittii uskoa jatkuvaan kasvuun.

"Nopea, jatkuva kasvu esitetään raportissa osana ratkaisua eikä osana ongelmaa. Raportissa sanotaan, ettei nykymeno enää käy, mutta silti esitetään nykymallin jatkamista. Länsimaiden tottumuksiin ei puututa millään tavalla", kritisoi järjestön vaikuttamistyön koordinaattori Taina Hanhikoski.

Kehys on mukana kansainvälisessä järjestöjen Beyond 2015 -verkostossa, joka pyrkii vaikuttamaan uusiin tavoitteisiin.

Myöskään Ulkopoliittisen instituutin tutkijan, eurooppalaiseen kehityspolitiikkaan erikoistuneen Marikki Stocchettin mukaan raportti ei varsinaisesti tarjoa "muutoksen agendaa", vaikka sellaisesta on nimenomaan aiemmin puhuttu.

"Yksi iso kritiikki vanhaa vuosituhattavoite-agendaa kohtaan oli se, että se ei puuttunut köyhyyden syihin. Tässä on ehkä vähän sama ongelma. En näkisi, että vielä on kyseessä muutoksen agenda. Kyse on enemmän nykyisen politiikan parantamisesta ja vastuullisemmasta toteuttamisesta, mikä sinänsä on jo huima harppaus", Stocchetti toteaa.

Eriarvoisuus jää sivuun

YK-paneelin raportissa esitellään esitellään viisi laajaa muutostavoitetta sekä 12 varsinaista vuosituhattavoitetta, joista osa on nykyisten kahdeksan tavoitteen päivitettyjä versioita, osa kokonaan uusia. Teollisuusmaille esitetään aiempaa enemmän velvoitteita. Hanhikoski kiittelee esimerkiksi laittoman pääomapaon ja veronkierron mainitsemista.

Suomalaisjärjestöistä myös World Vision on pyrkinyt vaikuttamaan vuosituhattavoiteprosessin tuloksiin. Järjestön varatoiminnanjohtaja Anne Pönni on tyytyväinen siihen, että osa tavoitteista on niin sanottuja nollatoleranssitavoitteita: esimerkiksi äärimmäinen köyhyys ja alle 5-vuotiaiden ehkäistävissä oleva kuolleisuus luvataan poistaa kokonaan.

Hän kuitenkin kaipaa lisähuomiota eriarvoisuuteen ja syrjäytyneimpiin ryhmiin.

"Vanhojen vuosituhattavoitteiden suuri heikkous oli, että se käsitteli vain keskiarvoja. Vuonna 2030 onnistumista mitataan sillä, miten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat kaikkein haavoittuvimpien ihmisten elämässä", hän muistuttaa.

Liian kunnianhimoista?

Maailma lähti aikoinaan innolla mukaan vuonna 2000 julkistettuihin vuosituhattavoitteisiin. Marikki Stocchettin mukaan on vaikea sanoa, tapahtuuko sama vuonna 2015, kun tavoitteet saadaan lopullisesti sorvattua.

"Vuonna 2000 oli ihan oma hypensä. Nyt olemme ihan toisentyyppisessä maailmassa. Tiedetään, ettei näin voi jatkua, mutta kaikki kuitenkin vähän himmailevat. YK odottaa, että EU tekee avauksia, EU taas on vähän varovainen. Toivoa kuitenkin sopii", hän muotoilee.

Anne Pönni puolestaan pelkää, että tavoitteet ovat liiankin kunnianhimoiset.

"Tekemistä on paljon, vaikka aikaa onkin 15 vuotta. Tämä voi tuntua liian raskaalta agendalta kehittyville maille."

Vuosituhattavoiteprosessi jatkuu syksyllä, kun YK:n pääsihteeri antaa oman esityksensä aiheesta. Lopullisista tavoitteista päätettäneen vuonna 2015.