Venäjän poliisi syyllistyy kidutukseen ja pahoinpitelyihin

Venäjän poliisi syyllistyy jatkuvasti laajamittaiseen pidätettyjen kidutukseen ja pahoinpitelyihin ja pyrkii näin hankkimaan pakkokeinoin ”tunnustuksia” rikosten selvittämiseksi, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti.

Raportti tuo päivänvaloon eri puolilla Venäjää tapahtuvan kidutuksen ja vangittujen huonon kohtelun, joihin Venäjän valtio ei ole puuttunut riittävästi. Kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti kidutuksen ja muun huonon kohtelun kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Poliisit käyttävät kuitenkin kidutusta pidätys- ja vangitsemiskeskuksissa eri puolilla Venäjää.

Kidutus on yksi niistä Venäjän vakavista ihmisoikeusongelmista, jotka Amnesty toivoo Suomen EU:n puheenjohtajamaana nostavan esiin Venäjän ja EU:n välisessä huippukokouksessa perjantaina.

”Unionin on painostettava presidentti Putinia näyttämään, että hän on valmis tarttumaan näihin ongelmiin ja saamaan aikaan muutosta. Tämä on ratkaisevaa tilanteessa, jossa EU on syventämässä yhteistyötään Venäjän kanssa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Amnestyn Suomen osasto luovutti maanantaina pääministeri Matti Vanhaselle vetoomuksen, jossa vaadittiin Suomea EU:n puheenjohtajamaana huolehtimaan siitä, että Venäjän ihmisoikeusloukkaukset ovat keskeisesti esillä EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa perjantaina. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 12 200 ihmistä. YLI SATA KIDUTUSTAPAUSTA VUODELTA 2005

Venäläiset kansalaisjärjestöt ovat vuonna 2005 dokumentoineet yli sata kidutustapausta, joista on lääketieteellisiä todisteita. Poliisin käyttämiä keinoja ovat Amnestyn raportin mukaan muun muassa hakkaaminen nyrkeillä ja erilaisilla esineillä (vedellä täytetyt muovipullot, kirjat, pamput ja kepit), tukehduttaminen, sähköshokit sekä huoneet, joiden metallipöytiin on kiinnitetty ranne- ja nilkkasiteet raiskauksia varten.

Tietoja kidutuksesta on koottu raporttia varten vain yhdeltätoista Venäjän 89 alueesta. Pohjois-Kaukasus ei ole mukana luvuissa. Siellä kidutuksen tiedetään olevan vielä yleisempää.

Kidutuksen lisäksi vangittujen kohteluun liittyy myös useita muita ongelmia. Useiden todistajanlausuntojen mukaan asianajajilla ei aina ole pääsyä seuraamaan kuulusteluja. Sukulaisille ei ole ilmoitettu vangitsemisista. Kidutuksen uhrit eivät ole päässeet valitsemansa lääkärin tutkittaviksi.

Poliisi pystyy jatkamaan väkivaltaisten kuulustelukeinojen käyttöä, koska kidutusta ja huonoa kohtelua koskevat epäilyt tutkitaan vain harvoin tehokkaasti, ja niihin syyllistyneet joutuvat vain harvoin oikeuden eteen. Ulkopuolisten on myös erittäin vaikea päästä tarkkailemaan poliisin toimintaa pidätettyjä kohtaan.

Amnesty korostaa, että Euroopan unionin tulee perjantain huippukokouksessa vaatia Venäjää tekemään nykyistä parempaan yhteistyötä niiden kansainvälisten elinten kanssa, jotka valvovat ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa.

Tällä hetkellä tämä yhteistyö on puutteellista, siitä huolimatta että Venäjä on ratifioinut muun muassa eurooppalaisen kidutuksenvastaisen sopimuksen. Venäjä on muun muassa estänyt tätä sopimusta valvovaa komiteaa pääsemästä Tšetšeniassa sijaitseviin pidätyskeskuksiin, eikä ole hyväksynyt komitean Venäjää koskevien säännöllisten raporttien julkaisemista.

Äskettäin Venäjä myös peruutti YK:n kidutuksen vastaisen erityisraportoijan vierailun maahan lyhyellä varoitusajalla. Raportoija ei ole päässyt vierailemaan Venäjällä kuuteen vuoteen.

Amnesty vaatiikin, että YK:n erikoisraportoijan tulisi päästä vierailemaan maassa mahdollisimman pian. Venäjän tulee myös kehittää syyttäjälaitoksen toimintaa varmistaakseen, että kaikki kidutusväitteet tutkitaan nopeasti, puolueettomasti ja itsenäisesti.

Amnesty suosittelee myös, että Venäjän viranomaiset laatisivat järjestelmän, joka mahdollistaisi puolueettomien tutkijoiden pääsyn etukäteen ilmoittamatta tarkastamaan kaikkia pidätyskeskuksia. YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen ja ratifioiminen olisi tärkeä askel kohti tällaisen järjestelmän luomista.

Venäjällä tapahtuu jatkuvasti myös muita vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Tšetšenian sotaan liittyvät mielivaltaiset pidätykset, ”katoamiset” ja kidutus jatkuvat. Naisiin kohdistuva väkivalta on laaja ongelma, jonka vähentämiseen ei suhtauduta vakavasti. Rasistiset väkivaltarikokset ovat yleistyneet, ja niiden oikeuskäsittelyssä on usein puutteita. Uusi kansalaisjärjestölaki rajoittaa merkittävästi sekä paikallisten että kansainvälisten järjestöjen toimintaa.

Amnestyn raportti verkossa: (AI Index: EUR 46/056/2006) http://web.amnesty.org/library/index/engeur460562006

Lisätietoa: Noora Jokinen Tiedottaja, Amnestyn Suomen osasto 09 5860 4422; 050 406 2534