Artikkeli on julkaistu alun perin Amnestyn Suomen osaston blogissa sekä Newsweek-lehdessä.

Marraskuun 9. päivänä ihmisoikeuskeskus Memorial sai Venäjän oikeusministeriöltä virallisen ilmoituksen, jonka mukaan järjestön verkkosivuilta oli löytynyt materiaalia, joka "horjuttaa Venäjän federaation perustuslaillista järjestystä vaatimalla hallituksen kaatamista ja poliittisen järjestelmän muuttamista."

Ilmoituksesta alkaa pitkä prosessi, jonka seuraukset järjestölle voivat olla tuhoisat.

Teoriassa järjestöllä on 15 päivää aikaa valittaa 9. marraskuuta saapuneesta päätöksestä, mutta käytännössä oikeusministeriö ilmoitti 11. marraskuuta lehdistölle jo luovuttaneensa raporttinsa valtakunnansyyttäjälle oikeustoimien aloittamiseksi. Ihmisoikeuskeskus "Memorialin" jäsenet eivät voi kuin odottaa kuullakseen mikä heitä uhkaa: toimenpiteet voivat vaihdella hallintolain määräämästä sakosta rikossyytteeseen, tai jopa järjestön sulkemiseen.

Järjestön sulkeminen olisi valtava menetys Venäjän kansalaisyhteiskunnalle, sekä jälleen yksi vakava isku ilmaisunvapaudelle, joka on ollut jatkuvan hyökkäyksen kohteena Vladimir Putinin palattua presidentiksi vuonna 2012. Memorial, joka aloitti toimintansa historiallisena ja sivistyksellisenä yhdistyksenä, on tällä hetkellä sekä menneisiin että nykyisiin ihmisoikeusloukkauksiin keskittyvien järjestöjen ja yhdistysten verkosto. Ihmisoikeuskeskus Memorial on osa tätä kansalaisaktivistien verkostoa.

Memorialin verkkosivujen mukaan verkoston tehtävänä on kannustaa yhteiskuntaa muistamaan ”julmat ja massiiviset ihmisoikeusloukkaukset maan historiassa, sekä olla sivuuttamatta edelleen jatkuvia loukkauksia.”

Euroopan neuvoston pääsihteeri toi pian oikeusministeriön ilmoituksen jälkeen julki tukensa ihmisoikeuskeskus Memorialille kutsuen sitä "yhdeksi arvostetuimmista ja tunnetuimmista ihmisoikeusjärjestöistä."

Mitä Memorial oli sitten tehnyt oikeusministeriön säikäyttämiseksi? Eniten ministeriötä oli ilmeisesti ärsyttänyt se, että järjestö oli julkaissut artikkeleita, jotka kritisoivat Venäjän osallistumista itäisen Ukrainan konfliktiin ja kuvaavat osallistumista hyökkäykseksi. Lisäksi järjestön verkkosivuilla arvosteltiin ankarasti toukokuussa 2012 Bolotnajan aukiolla Moskovassa opposition mielenosoituksessa mieltään osoittaneita henkilöitä vastaan nostettuja tekaistuja rikossyytteitä.

Viimeisin isku Memorialia vastaan on vain yksi kansalaisjärjestöjä vastaan suunnatuista hyökkäyksistä, jotka näyttävät pyrkivän vaientamaan kaiken hallituksen politiikkaa vastustavan kritiikin. Muualla maailmassa hallituksia ravistelevat "värivallankumoukset" ja "arabikevään" tapahtumat leimattiin Venäjällä ulkoapäin rahoitetuiksi kumouksellisiksi liikkeiksi. Näiden tapahtumien vanavedessä vuonna 2012 Venäjän duuma hyväksyi ns. ulkomaisia agentteja koskevan lain. Lain myötä ulkomaista rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen on tullut rekisteröityä "järjestöinä, jotka suorittavat ulkomaisen agentin tehtäviä" ja ilmoittaa tämä kaikissa julkisissa dokumenteissaan. Tullakseen leimatuksi ulkomaiseksi agentiksi, järjestön tulee lain mukaan myös osallistua "poliittiseen toimintaan". Lain määritelmä, sekä viranomaisten tulkinta siitä ovat kuitenkin niin epämääräisiä, että jokaisen ulkomaista rahoitusta vastaanottavan kansalaisjärjestön nähdään osallistuvan poliittiseen toimintaan.

"Ulkomainen agentti" -statuksen ilmoittamisen laiminlyönnistä julkaisuissa seuraa järjestöille tuntuvat sakot. Järjestöjen johtajat saattavat sakkojen lisäksi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ja jopa kahden vuoden vankeuteen. Vastoin tervettä järkeä ja samalla kyseenalaistaen oikeuslaitoksen riippumattomuuden perustuslakituomioistuin ilmoitti huhtikuussa 2014 että termi "ulkomainen agentti" ei sisällä negatiivista sävyä ja että laki ei loukkaa kansalaisjärjestöjen oikeuksia. Venäjänkielinen termi "ulkomainen agentti" viittaa vahvasti kylmän sodan ajan vakoiluun.

"Näyttää siltä että kaikenlainen keskustelu tai hallituksen toimia vastaan osoitettu kritiikki on nyt kiellettyä."

Suurin osa kansalaisjärjestöistä kieltäytyi rekisteröitymästä "ulkomaisiksi agenteiksi", minkä seurauksena lakia muutettiin toukokuussa 2014 siten, että oikeusministeriö voi rekisteröidä järjestöjä ilman niiden suostumusta. Memorial oli yksi niistä viidestä ensimmäisestä järjestöstä, jotka pakotettiin listalle heinäkuussa 2014. Tämän jälkeen oikeusministeriön lista "ulkomaisista agenteista" on paisunut 101 järjestöön. Listalla on mm. ympäristöjärjestöjä, juutalainen kulttuurijärjestö, sekä tiedettä edistävä säätiö.

Näiden lisäksi Venäjän viranomaiset päättivät toukokuussa 2015 estää niiden ulkomaisten säätiöiden toiminnan, jotka rahoittavat Venäjällä toimivia kansalaisjärjestöjä, hyväksymällä lain "ei-toivotuista järjestöistä". Siinä missä "ulkomaisia agentteja" koskevalla lailla järjestöt pyrittiin leimaamaan ja saattamaan huonoon valoon kansan silmissä vakoojiksi syyttämällä, uusi laki on tarkoitettu katkaisemaan järjestöjen rahoitus.

Lain mukaan valtakunnansyyttäjän toimisto voi päättää tietyn ulkomaisen järjestön "uhkaavan" maan "perustuslaillista järjestystä, puolustuskykyä tai valtiollista turvallisuutta", ja käytännössä kieltää järjestön kaiken toiminnan tai sen kanssa tehtävän yhteistyön Venäjällä. Kun päätös on tuotu julki, kaikki yhteistyö järjestön kanssa tai avunanto järjestölle on laitonta ja rangaistavissa huomattavilla sakoilla. Jos "rikkomus" toistuu, siitä voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, mukaan lukien vankeutta.

Heinäkuun 28. päivä yhdysvaltalaisesta National Endowment for Democracy (NED) -järjestöstä tuli ensimmäinen järjestö, jonka Venäjän viranomaiset lisäsivät mustalle listalleen. Vuosien ajan NEDin tarjoama rahoitus on tukenut etulinjan ihmisoikeus- ja kansalaisyhteiskuntatoimintaa Venäjällä. Yli kaksikymmentä "ulkomaiseksi agentiksi" listattua järjestöä on hyötynyt NEDin tuesta viime vuosina – monet niistä arvovaltaisia ja tinkimättömästä työstään tunnettuja ihmisoikeusjärjestöjä.

Hyökkäys Memorialia vastaan on selvä merkki siitä, että Venäjän hallitus on jälleen kiristämässä otettaan ja aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin ja kyynisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Kuten Memorialin johtokunnan puheenjohtaja Aleksander Tšerkasov sanoi: "Tämä oikeusministeriön asiakirja vie meidät takaisin aikaan, jolloin toisinajattelijat kamppailivat neuvostovaltaa vastaan."

Näyttää siltä että kaikenlainen keskustelu tai hallituksen toimia vastaan osoitettu kritiikki on nyt kiellettyä.

Tukahduttamalla rauhanomaisen ilmaisunvapauden Venäjän viranomaiset estävät ihmisiä ja kansalaisjärjestöjä vaikuttamasta rakentavasti yhteiskuntaansa ja hallituksen politiikkaan. Lopulta tästä kärsii Venäjä itse.

Kirjoittaja on Amnesty Internationalin Eurooppa- ja Keski-Aasia-tutkija.