Valtion menojen karsiminen, säästäminen, tiukka budjettikuri, työurien pidentäminen, palkkojen ja eläkkeiden alentaminen. Kaikki nämä ovat tuttuja euroopan- ja maailmanlaajuisen talouskriisin voittamiseen tarjottuja lääkkeitä. Talouskriisin, jonka syyllisiksi on leimattu valtioiden, ei pankkien, liiallinen velkaantuminen sekä julkisten palvelujen rahoittaminen.
Yli 50 vuotta Nigeriassa öljyä porannut Shell on laajentamassa toimintaansa pohjoisille napa-alueille. Arktisen alueen poraukset ovat vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi riskialttiita. Jopa niin suuressa määrin, että pankit ja sijoittajat kieltäytyvät rahoituksesta.
Shellin tavoite arktisten öljykenttien hyödyntämisestä ei myöskään herätä luottamusta, kun tiedetään, millaisia ongelmia Nigeriassa on ollut ja yhä on.
OECD-maiden yliopistoista valmistuu jo enemmän naisia kuin miehiä, ja yhä useampi nainen käy töissä.
Silti lasikatto on yhä rikkomatta, havainnollistaa OECD:n tuottama harvinaisen selkeä video tasa-arvosta.
Video muistuttaa, että naiset tienaavat edelleen noin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet ja vain yksi yhdeksästä pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on naisia. Myös ammatit jakautuvat sukupuolittain: 75 prosenttia sosiaali- ja terveysalalta valmistuneista on naisia, 70 prosenttia insinööreistä miehiä.
Millaista apua kuvittelet yhdysvaltalaisen nelihenkisen perheen tarvitsevan sen jälkeen, kun talouskriisi on ajanut perheen ahdinkoon? Perheellä ei enää ole varaa meksikolaisiin kotiapulaisiin, eikä perhelomaan Havajilla. Kotityöt pitää tehdä itse ja lomankin he joutuvat viettämään kotosalla. Ainoana poikkeuksena viikonloppu Disneylandissa. Mahdollisesti.
Trevor Noahin mukaan Yhdysvaltalaisperheen vaikeuksia afrikkalaiset eivät osaa edes kuvitella. Kuvittele, eihän perheellä ole enää varaa maksaa 16-vuotiaan tyttären rintaimplantteja!
Oletko jo nähnyt tämän? Videosta tuli internet-hitti viime vuoden puolella, kun Australian Marriage Equality-ryhmä ja GetUp-organisaatio laittoivat hynttyyt yhteen kampanjassaan homoavioliittojen laillistamiseksi Australiassa.
Videossa yksi kiemuraisen ja äärimmäisten mielipiteiden värittämän väittelyn näkökulma pelkistetään monille tuttuun ja ehkä kaikkien haikailemaan parisuhde-arkeen, jossa loppuhuipennuksen ilmeinen säröily tosimaailmassa saattaa herkistää paatuneimmankin mielen.
"Kuka haluaa puhua paskasta?" sanoi Water, Sanitation and Hygiene –aloitteen toimitusjohtaja Frank Rijsberman viime viikolla vuoden 2012 Global Water -huippukokouksessa.
Turhautunut tuhahdus, vaiko kehoitus avoimempaan keskusteluun? Vähän molempia, ehkä.
Afrikkalainen ampuu konetuliaseella, afrikkalainen ei hymyile, afrikkalainen puhuu yksi lause kerrallaan. Siinä stereotyyppejä, joita neljä nuorta afrikkalaismiestä haluavat kyseenalaistaa Mama Hope -järjestön kampanjavideossa.
Videolla esitellään yleisintä Hollywood-elokuvien Afrikkaan liittyvää stereotyyppiä: väkivaltaista ja vihaista afrikkalaismiestä, jolle "päivä ilman sotaa ei ole elämisen arvoinen".