Ongelmien nimeäminen tekee niistä näkyvämpiä. Se pätee yhtä lailla sairauksiin kuin vaikkapa yhteiskunnallisiin ilmiöihinkin.

Kreikassa ehdotetaan nyt, että maassa nimettäisiin myös lämpöaallot.

Voimakkailla myrskyillähän on jo nimet: esimerkiksi Suomessa ne nimetään sen päivän mukaan, jona ne saapuvat Suomeen. Kesäkuussa meillä vieraili Aatu-myrsky, viime syyskuussa Aila.

Kreikassa koettiin viime kesänä ennätyshelteet. Lukemat kohosivat lähemmäs 50:tä astetta, metsää paloi ja ihmisiä joutui pakenemaan.

Ilmastonmuutos tekee vastaavista lämpöaalloista huomattavasti aiempaa todennäköisempiä, ja nyt maan tutkijat haluavat tehdä ongelmasta näkyvämmän antamalla lämpöaalloillekin nimet. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian.

”Uskomme, että ihmiset ovat paremmin valmistautuneita kohtaamaan tulevan säätilan, kun sillä on nimi. He tiedostavat paremmin ongelmat, joita se voi aiheuttaa heille ja heidän omaisuudelleen. -- Lämpöaallot aiheuttavat paljon kuolemia. Ne eivät pidä ääntä eivätkä ne ehkä ole näkyviä, mutta ne ovat hiljainen tappaja”, Ateenan kansallisen observatorion tutkimusjohtaja Kostas Lagouvardos sanoi.

Lämpöaaltojen keston ja voimakkuuden ennustaminen on helpompaa kuin myrskyjen, mutta nimeäminen olisi vaikeampaa esimerkiksi väestötiheyden mittaamisen takia. Lagouvardoksen mielestä nimen voisi antaa esimerkiksi siinä tapauksessa, että yli 40 asteen lämpötila kestää yli viikon.

Idea on kiinnostava. Myrskyt ovat kuin henkilöitä: ne saapuvat, raivoavat, aiheuttavat tuhoa ja poistuvat. Siksi ne myös muistetaan, ja usein ne aiheuttavat myös keskustelua siitä, mistä ne johtuvat. Lämpöaalloille on syytä tehdä sama, sillä ilmastonmuutoksen edetessä ne tulevat varmasti yleistymään.

Suomessa Kreikan kaltaisia helteitä ei ole nähty, mutta viime kesinä helteet ovat olleet täälläkin tukalia. Silti niihin suhtaudutaan usein ”nautitaan tästä vaikka hampaat irvessä, kun vielä voidaan” -asenteella. Ehkä nimeäminen auttaisi Suomessakin ymmärtämään, etteivät hirmuhelteet ole näillä leveysasteilla normaali ilmiö.