Järjestöt: Hallituksen selitykset eivät vakuuta – Ilmastovalituksen käsittelyssä kuultu molempia osapuolia

Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen valitus valtioneuvoston passiivisuudesta ilmastolain toteuttamisessa on edennyt vaiheeseen, jossa on kuultu molempia osapuolia. Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä oikeusministeriö jättivät valtioneuvoston puolesta lausumansa korkeimmalle hallinto-oikeudelle syyskuussa. Nyt järjestöt ovat laatineet siihen oman vastineensa normaalin menettelyn mukaisesti.

Ministeriöiden näkemyksen mukaan lakia ei ole rikottu, päätöksiä on tulossa ja ilmastolain tavoitteet eivät ole vaarantuneet niin, etteikö niitä voisi yhä saavuttaa.

Järjestöt puolestaan katsovat, että hallitus välttelee vastuutaan. Hallitus toisensa jälkeen kiertää ilmastolakia, eikä tee sen mukaisia lisätoimia lain tavoitteiden saavuttamiseksi.

“Hallitus pelaa uhkapeliä. Pian ilmastotoimissa viivyttely voi johtaa tilanteeseen, jossa lain mukaisia ilmastotavoitteita ei voida enää saavuttaa. Meidän kaikkien oikeusturvamme vaatii asian käsittelyä oikeudessa. Hallitus rikkoo ilmastolakia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

Kansainvälistä tunnustusta keränneen ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen on yhä mahdollista, mutta se muuttuu sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi, mitä pidempään hallitus viivyttelee.

Järjestöt muistuttavat, että aikaa toimia on ollut runsaasti. Jo kahteen kertaan hallituksen oma ilmastovuosikertomus on todennut, että ilmastolain mukaisia lisätoimia on tarpeen tehdä. Myös eduskunta on edellyttänyt hallitukselta lisätoimia kahtena vuotena peräkkäin. Silti päätösten sijaan on nähty vain lisää selvittelyä. Lisäksi ongelman kannalta tärkeintä lakisääteistä työkalua, eli maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ei aiota päivittää.

“Hiilinielujen romahdus on syönyt päästövähennysten hyödyt. Niinpä Suomen kokonaisvaikutus ilmastoon ei ole vähentynyt käytännössä lainkaan 1990-luvun alun jälkeen. Ilmastokriisi on jo täällä – päättäjät eivät voi siirtää toimia tulevaisuuteen”, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen kertoo.

Hallituksen passiivisuus uhkaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

”Ilmastokriisi vaarantaa jo nyt useiden keskeisten ihmisoikeuksien toteutumisen ja kasvattaa eriarvoisuutta. Hallitusten toimettomuutta voi pitää ylisukupolvisena ihmisoikeusloukkauksena. Päättäjien täytyy varmistaa, että Suomessa teemme parhaamme tämän ihmisoikeuskriisin torjumiseksi”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.

Ministeriöiden lausunto osoittaa, että toimet lasten, nuorten ja saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi eivät ole riittäviä. Lausunto luettelee erilaisia osallistamisen muotoja, mutta oikeuksien turvaaminen vaatii lakien noudattamista ja sovittujen päästötavoitteiden mukaisia toimia.

“Ilmaston kuumentaminen uhkaa alkuperäiskansojen kulttuurien olemassaoloa. Tällä hetkellä valtio ei toimi saamelaisten kulttuurin turvaamiseksi, vaan laiminlyö ilmastotekoja”, sanoo Suoma Sámi Nuorat hallituksen jäsen Lotta Hagelin.

Seuraavaksi KHO ottaa sekä ympäristöjärjestöjen että ministeriöiden laatimat vastineet käsiteltäväkseen. Tulevan vuoden aikana selviää, ottaako tuomioistuin asian käsittelyyn ja millaisen ratkaisun se tekee.

Vastineen jättivät korkeimmalle hallinto-oikeudelle 25.10.2024 Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret. Alkuperäinen valitus jätettiin 2.8.2024. Lue lisää ilmasto-oikeudenkäynnistä.