Irakin evakosta palanneet kurdit odottavat vaaleja tilapäisleirissä

Saddam Husseinin toimeenpanema etninen puhdistus tuntuu yhä Pohjois-Irakin Kirkukissa. Moni kotiseudulleen palannut kurdi odottaa jalkapallokentälle nousseessa leirissä mahdollisuutta äänestää tammikuun 30. päivän vaaleissa.

Saddam päätti 1980-luvulla häätää kurdit öljyvarojensa vuoksi tärkeästä Kirkukista ja muuttaa sen arabikaupungiksi.

Kurdit ovat viime aikoina alkaneet palailla evakosta, mutta monille ei ole ollut tarjolla muuta majoitusta kuin jalkapallostadionille syntynyt hökkelikylä. Majoista puuttuvat niin ovet kuin mukavuudetkin.

"Heidän talonsa tuhottiin tai annettiin silloisen Baath-puolueen jäsenille. Siksi he eivät voi saada kotiaan takaisin, eikä heillä ole muuta paikkaa, minne mennä", stadionin leiriä johtava opettaja Khadel Mosekhader selittää.

Hänen mukaansa leirin asukasluku on noussut Yhdysvaltain miehityksen jatkuessa. Nyt siellä majailee 500 perhettä, mikä on kaksinkertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna.

Myös leirin asukkaiden turhautuneisuus kasvaa. Hadi Ali Amin menetti kaksi poikaa Saddamin puhdistuksissa. "Eräs kansalaisjärjestö järjesti meille juoksevan veden ja muutaman maton, mutta se ei riitä", nainen valittaa.

Hänet on monen leiriläisen tavoin vallannut kansalliskiihko ja halu liittää Kirkukin alue kurdien hallitsemaan Pohjois-Irakiin.

"Olen menettänyt kaksi poikaa ja voin menettää vielä toiset kaksi. Vain sillä on merkitystä, että tämä on isoisiemme maata, joka kuuluu meille", Amin julistaa.

Jalkapallokentän asukkaat muodostavat vain pienen osan Saddamin kukistumisen jälkeen Kirkukiin palanneista kurdeista. Kurdien poliittiset puolueet arvioivat kokonaismääräksi noin 100 000. Monet heistäkin elävät ilman vettä ja sähköä hökkelikylissä kaupungin laidoilla.

Kirkukin asukasluku on noin 600 000, mutta väestön etnisestä jakautumasta kiistellään. Yhtä mieltä ollaan vain siitä, että kaupungissa on paljon kurdeja, arabeja sekä turkkilaista juurta olevia turkomaaneja.

Monien kurdien mielestä Kirkuk on kuitenkin palautettava heille.

Yhdysvallat on ottanut Kirkukin asemaan varovaisen asenteen. "On irakilaisten asia päättää, miten Saddamin hallituksen Kirkukissa ja sen ympäristössä harjoittama epäoikeudenmukainen politiikka hyvitetään", eräs Yhdysvaltain edustaja muotoili hiljan.

Hänen mainitsemiaan vääryyksiä olivat asukkaiden pakkohäädöt, omaisuuden takavarikointi ja hallinnollisten rajojen muuttelu.

Kirkukin laajaa arabi- ja turkomaaniväestöä edustavat puolueet kävivät epäonnistuneen kampanjan estääkseen palanneita kurdeja äänestämästä tammikuun 30. päivän vaaliessa. Ne sanovat pelkäävänsä, että jos kurdit saavat vallan, he toteuttavat vastavuoroisia etnisiä puhdistuksia.

Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan ajattele niin. "Minä en piittaa turkomaanipuolueiden johtajien puheista", eläkkeellä oleva turkomaanivirkamies Ismael Jalil Khalil sanoo.

"Kirkuk ei ole erityisesti kurdien tai turkomaanien tai arabien tai kristittyjen paikka. Se on kaikkien Irakin kansojen veljeyden kaupunki. Tärkeintä on, että täkäläiset ihmiset saavat tilaisuuden äänestää ketä ikinä haluavat", hän jatkaa.

Khalil itse ei vielä tiedä, kenelle hän antaa äänensä. Ensin on nähtävä ehdokaslistat, jotka pidetään salassa vaalipäivään asti.

Kurdit sen sijaan vastaavat yhdenmukaisesti äänestämistä koskevaan kysymykseen: he antavat äänensä kurdien yhteiselle ehdokaslistalle, joka haluaa tehdä Kirkukista osan Irakin Kurdistania.

(Inter Press Service)