Venäjä: "Serbian sotarikollisia ei piilotella"

Belgrad, 29.03.05 (IPS) - Huhut siitä, että sotarikoksista epäiltyjä serbejä piileskelee Venäjällä elävät sitkeinä Serbian pääkaupungissa Belgradissa, vaikka Venäjä kiistää ne jyrkästi.

Huhumylly kiihtyi sen jälkeen, kun Bosnian serbipoliisin päällikkö Gojko Jankovic ilmoittautui entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivalle oikeusistuimelle, joka istuu Hollannin Haagissa. Jankovicia syytetään sotarikoksista Bosnian muslimeja vastaan 1992-1995. Lehtitietojen mukaan hän oleskeli viisi vuotta Venäjällä ennen antautumistaan Bosnian serbiosan pääkaupungissa Banja Lukassa.

Jankovicin vaimo Milica kertoi lehdille, että hän kävi tapaamassa miestään Moskovassa joulukuussa ja tämä näytti hänelle venäläiselle nimelle kirjoitettua venäläistä passia. Nainen sanoi tavanneensa Moskovassa myös miehen, jolla oli Venäjän salaisen poliisin FSB:n henkilökortti.

Bosnian serbiosan viranomaiset kieltäytyivät kommentoimasta tapahtunutta. Venäjän suurlähetystö Bosnia-Hertsegovinassa torjui huhut sotarikollisten piileskelystä Venäjällä muistuttaen, että maa tekee yhteistyötä Jugoslavian sotarikostuomioistuimen kanssa. Oikeusistuin tutkii Jugoslavian hajoamissotiin vuosina 1991-1995 liittyneitä rikoksia. Sodissa kuoli noin 200 000 ihmistä, joista suurin osa oli Bosnian muslimeja.

Serbiaa ja Venäjää on menneinä aikoina yhdistänyt yhtäältä kommunismi ja toisaalta ortodoksinen usko. Jugoslavian sotien alkaessa Serbian silloinen johtaja Slobodan Milosevic - joka on nyt tuomiolla Haagissa - kiitti Venäjää lännen hylkimän maansa ainoaksi ystäväksi.

Milosevicin veli Borislav on asunut Moskovassa sodan ajoista asti, ensin Serbian suurlähettiläänä ja myöhemmin liikemiehenä. Slobodan Milosevicin menetettyä valtansa Serbiassa vuonna 2000 hänen poikansa Marko pakeni Moskovaan, jonne myös Milosevicin aikoinaan erittäin vaikutusvaltainen vaimo, Mira Markovic, siirtyi 2003.

Tarkkailijoiden mukaan Serbian ja Venäjän nykyiset linkit juontuvat vain osaksi virallisista ystävyyssuhteista.

"Turvallisuuspalvelujen entisten työntekijöiden yksityiset kontaktit tarjoavat suojelua sotarikoksista etsityille. Venäjän viranomaiset suhtautuvat ongelmaan välinpitämättömästi", aikanaan Serbian armeijan turvallisuuspalvelusta vastannut kenraali Aleksandar Vasiljevic kertoi maansa lehdistölle.

"Kyse on yksinomaan rahasta", vakuuttaa puolestaan tutkija Aleksandar Radic. Hänen mukaansa osa entisen Neuvostoliiton salaisen palvelun KGB:n väestä siirtyi 1990-luvun alussa liiketoimintaan ja yhteistyöhön Serbian uuden bisnesluokan kanssa.

Kun länsimaat julistivat Serbian saartoon Bosnian sodan vuoksi, moni rikastui salakuljetuksella. Joukon tunnetuimpia nimiä oli Marko Milosevic. Venäjä kuului niihin harvoihin maihin, jonne rikastuneet serbit saattoivat siirtää pääomiaan. "Säilyneet kontaktit tarjosivat suojaa niille, joita virkavalta jahtasi", Radic sanoo.

Venäläinen tutkija Aleksandr Pikajev myönsi serbilehdille, että rikoksista etsittyjä serbejä voi piileskellä Venäjällä. Hänkin arvelee, että näitä suojelevat yksityiset sopimukset.

Pikajev muistuttaa, että Venäjä kannatti 1993 YK:ssa Jugoslavian sotarikostuomioistuimen perustamista, joten valtion ei ole järkevää suojella sitä pakoilevia.

Sotarikollisten luovuttaminen Haagiin on ehtona sille, että Serbia pääsee aloittamaan neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä. EU:n on määrä pohtia asiaa huhtikuun puolivälissä.

(Inter Press Service)