Kauppapolitiikka kansalaisjärjestöjen hampaissa

Maataloustuotteilla täytetty ruumisarkku kannettiin maaliskuun puolivälissä Euroopan unionin tontille Brysselissä. Kansalaisjärjestöt syyttävät EU:n kauppapolitiikkaa köyhien maiden kurjistamisesta. EU:n ja sen jäsenten toteuttama vapaakauppa maksaa köyhille maille joka päivä 1,9 miljardia euroa, mikä on 14 kertaa enemmän kuin niiden saama kehitysapu.

Bsyssel, 18.04.05 (IPS) - Maataloustuotteilla täytetty ruumisarkku kannettiin maaliskuun puolivälissä Euroopan unionin tontille Brysselissä. Kansalaisjärjestöjen mielenilmaus syyttää EU:n kauppapolitiikkaa köyhien maiden kurjistamisesta.

Protesti liittyy maailmanlaajuiseen kampanjaan oikeudenmukaisen kaupan puolesta, ja Brysselin tempauksen takana olivat muun muassa Euroopan maan ystävät, Oxfam International ja Christian Aid.

"Kaupassa ei ole kyse vain taloudesta ja bisneksestä, vaan ihmisten elämästä ja elinehdoista sekä peruspalveluiden ja ympäristön laadusta", järjestöt muistuttavat.

Niiden mukaan EU ja sen jäsenmaat ovat ajaneet kaupan vapauttamista tavalla, jonka seurauksena köyhät maat menettävät joka päivä 1,9 miljardia euroa eli 14 kertaa enemmän kuin saavat kehitysapua. Kehitysmaat on pakotettu avaamaan markkinansa, mutta teollisuusmaat suojelevat yhä omiaan.

Siksi EU:ta vaaditaan lopettamaan maataloustuotteidensa viennin tukeminen. Sulku halutaan myös vaatimuksille, että kehitysmaiden on poistettava kaikki esteet maatalousalan kaupalta.

Järjestöt arvostelevat taloudellisia kumppanuussopimuksia (EPA), joita EU tarjoaa vanhoille siirtomaille Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueella (ACP). Sopimusten on määrä valmistua vuoden 2007 lopulla.

"Sopimusten sanotaan edistävän kehitystä, mutta ne pakottavat 37 kehitysmaata ja 40 vähiten kehittynyttä maata avaamaan markkinansa lähes täysin EU:n tuotteille", Marc Maes belgialaisesta 11.11.11-järjestöstä selittää.

"Komissio sanoi kuuntelevansa ACP-maiden tarpeita EPA-neuvotteluissa, mutta niin ei ole tapahtunut. Sen sijaan komissio on jo päättänyt neuvottelujen lopputuloksen ja ahdistaa ACP-maita pakkopaitaan", hän jatkaa.

Moitittavaa riittää myös EU:n suhtautumisessa kehitysmaiden vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen. EU:n virallinen kanta on, että kehitysmaiden ei ole pakko avata alaa kilpailulle ja yksityistämiselle. Järjestöjen mukaan se kuitenkin painostaa niitä käytännössä juuri siihen.