Botnian sellutehdas kiristää Uruguayn ja Argentiinan välejä

Suomalaisen Botnian sellutehdashanke Uruguayssa kiristää Argentiinan ja Uruguayn välejä. Botnia päätti maaliskuussa rakentaa eukalyptussellutehtaan maiden rajalla virtaavan Uruguay-joen varrelle vuoteen 2007 mennessä. Myös espanjalainen selluloosayhtiö Ence rakentaa Uruguay-joen varrelle tehtaan.

Uruguayn hallituksen mielestä kaikki on kunnossa, mutta Argentiina ei ole samaa mieltä. Valtiot sopivat vuosina 1971 ja 1975 päättävänsä yhteistuumin rajajokea koskevista asioista ja perustivat Uruguay-joki-komission.

"Jokiveteen vaikuttavien projektien ympäristövaikutukset on arvioitava. Argentiina ei voi hyväksyä sopimuksen rikkomista", Argentiinan ulkoministeriön ympäristöpäällikkö Raúl Estrada Oyuela sanoo.

Uruguayn ympäristöviranomainen on myöntänyt sellutehdashankkeille ympäristöluvan, mutta Argentiina odottaa Uruguaylta parempaa ympäristöselvitystä.

Estradan mukaan ympäristöselvitykset ovat Botnian ja Encen tekemiä. "Yritykset lähtevät Euroopasta, kun eivät enää saa valmistaa sellua siellä. Samanlainen tehdas, jonka Ence aikoo rakentaa Uruguayhin, sai Espanjassa sakkoja ympäristövahingoista", Estrada kertoo.

Botnian viestintäpäällikkö Annikki Rintala on tuohtunut väitteistä, että Botnia olisi viemässä Uruguayhin teollisuutta, jota Suomessa ei voi käyttää. "Rakennamme Uruguayhin modernin tehtaan. Botnia on sitoutunut käyttämään siellä yhtä korkeaa teknologiaa kuin Suomessa."

"Uruguaysta saamamme ympäristöluvan ehdot ovat osittain tiukemmat kuin Suomessa. Argentiinassa levitetään tarkoituksella väärää tietoa, ja yhtiöstä tulee helposti pelinappula."

Rintala kertoo, että Botnia maksoi ympäristöselvityksen tekemisen, mutta tämä on normaali käytäntö. "Eihän sitä kukaan muukaan maksa." Selvitystyöryhmässä oli Botnian ympäristöasiantuntija, mutta suurin osa oli uruguaylaisia.

Uruguayn varaympäristöministeri Jaime Igorra huomauttaa, että ei maahan sellutehtaita noin vain rakenneta. Sekä Ence että Botnia tekivät ympäristöselvitykset, jotka Uruguayn ympäristöviranomaiset hyväksyivät, Igorra täsmentää.

"Tulosten mukaan tehtaalla ei ole vaikutusta jokiveden laatuun tai kalakantaan. Päästöt ovat niin pienet, että ne ovat tuskin mitattavissa", Annikki Rintala kertoo.

"Argentiinan ympäristöväellä on tutkimustietoa siitä, millaisia sellutehtaiden päästöt ovat olleet 20 vuotta sitten."

Argentiinan lehdissä on esitetty väitteitä, että Botnia nimittäisi tehtaan päästöjä valvovat ympäristötarkastajat. "Emme voi sallia, että kettu vartioi kanalaa", Uruguay-joen suojeluyhdistyksessä vaikuttava Ricardo Gahan lataa.

Uruguayn entinen ympäristöministeri Saúl Irureta tapasi ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin Buenos Airesissa joulukuussa 2004 ja pyysi Suomen valtiolta apua ympäristövaikutusten seuraamiseen. Annikki Rintalan mukaan Argentiinan lehdistö sotki Botnian ja Suomen valtion toisiinsa.

"Fray Bentosiin perustetaan laboratorio, jossa uruguaylaiset asiantuntijat tutkivat päivittäin Uruguay-jokeen laskettuja päästöjä", Uruguayn varaympäristöministeri Igorra täsmentää.

Argentiina aikoo haastaa Uruguayn tehtaiden ympäristöluvista kansainväliseen oikeuteen, argentiinalaiskansleri Rafael Bielsa kertoo. Maat sopivat muodostavansa komission arvioimaan tehtaiden ympäristövaikutuksia, mutta yhteistyö kariutui alkuunsa.

Argentiinan ulkoministeriön ympäristöpäällikkö Estrada tapasi tässä kuussa Maailmanpankin alaisen Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n edustajan Dimitris Tsitsiragosin. Estrada pyysi, ettei IFC myöntäisi Botnialle ja Encelle lainaa ennen kuin ympäristövaikutukset on selvitetty. Uruguay jätti kostoksi lähettämättä edustajiaan komission kokouksiin.

Kanne ei ole ainakaan vielä vaikuttanut Botnian lainansaantiin IFC:ltä.

Botnian omistavat UPM-Kymmene, M-real ja Metsäliitto. Tehdasinvestoinnin kustannusarvio on liki miljardi euroa. Se on Uruguayn historian suurin investointi ja kaikkien aikojen suurin suomalainen tehdashanke ulkomailla. Fray Bentosin kaupunkiin rakennettava tehdas tuottaa valmistuttuaan miljoona tonnia eukalyptussellua vuodessa.

Encen investoinnin suuruus on noin puoli miljardia euroa. Investoinneilla on suuri merkitys 3,3 miljoonan asukkaan Uruguayn taloudelle.

Tehtaat rakennetaan esikaupunkialueelle alle kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan, mikä on saanut asukasyhdistykset ja ympäristöaktivistit varpailleen.

"Jos emme pysty estämään tehtaiden sijoittamista joen lähelle, ulkomaiset yritykset huomaavat olevansa tervetulleita saastuttamaan maitamme", Uruguay-joen suojeluyhdistyksen Gahan varoittaa.

Naapurimaiden kiista on sikäli kummallinen, että juuri nyt suhteiden pitäisi olla mitä lämpimimmät. Uruguay sai tämän vuoden vaaleissa sosialistihallituksen, joka on ideologialtaan varsin lähellä Argentiinan vasemmistoperonistista hallitusta.

Uruguayn sosialistipresidentti Tabaré Vázquez ja kansleri Reinaldo Gargano ovat julistaneet, että tehdashankkeita ei enää peruuteta. Vázquez puolustaa sellutehtaita koska uskoo niiden tuovan työpaikkoja.

Botnia arvioi sellutehtaan työllistävän suoraan ja välillisesti noin 8000 ihmistä Uruguayssa. Tehdas nostanee Uruguayn bruttokansantuotetta noin 1,6 prosenttia ja Fray Bentosin alueen bruttokansantuotetta peräti 50 prosenttia.