Pakistan torjuu ääri-islamismia koraanikouluista ja verkosta

Pakistanin sotilaspresidentti Pervez Musharraf on julistanut "pyhän sodan" ääriliikkeitä vastaan. Kiihkoislamismia ruokkivien koraanikoulujen - saati internetin - siivoaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä sekään riitä.

Sen jälkeen, kun Lontoon itsemurhapommittajien väitettiin opiskelleen Pakistanissa madrassoissa eli koraanikouluissa, Musharraf määräsi, että uskonnollisten opinahjojen on rekisteröidyttävä vuoden loppuun mennessä.

Pakistan on muutenkin koventanut otteitaan jihadisteja eli pyhän sodan uhoajia vastaan. Ryhmien tukikohtiin on tehty ratsioita, johtajia on pidätetty ja materiaalia takavarikoitu.

Pakistanissa elää kuitenkin vahva epäily, että Musharraf ei mahda juuri mitään suurta arvostusta nauttiville madrassoille, joissa köyhilläkin on mahdollisuus saada perusopetusta uskonnon ohella.

"Musharraf ei käy pyhää sotaa ääriaineksia vastaan, vaan viljelee tätä terminologiaa länttä miellyttääkseen. Hän yrittää ainoastaan saada ulkomaiset al-Qaidan aktivistit kiinni, koska sitä Yhdysvallat haluaa", Pakistanin journalistiliiton puheenjohtaja Mazhar Abbas arvioi.

"Hän ei jahtaa Kashmirissa taistelevia ryhmiä, koska armeija voi tarvita niitä huomenna", jatkaa Abbas, jonka mukaan tärkeiden aseellisten mujaheddin-ryhmien johtajat ovat yhä vapaina ja vaikuttavat omissa koraanikouluissaan.

Pakistanissa toimii arviolta jopa 12 000 madrassaa, joista monet syntyivät 1980-luvulla Afganistanin rajan pintaan. Silloin ne antoivat ideologista tukea islamilaisille mujaheddineille ja talebaneille, jotka sotivat Afganistania miehittäneitä Neuvostoliiton joukkoja vastaan.

Pakistan yritti kovistella madrassoja jo Yhdysvalloissa syyskuussa 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen, mutta laihoin tuloksin. Islamilaiseen MMA-puolueeseen ja ääriryhmiin kytkeytyvät koraanikoulut kieltäytyivät yhteistyöstä ja syyttivät Yhdysvaltoja sekaantumisesta Pakistanin sisäisiin asioihin.

"Hallitus ei silloin saanut aikaan mitään, koska se ei ollut omalla asiallaan", Karachissa ilmestyvän Dawn-lehden toimittaja Zubaida Mustafa sanoo.

"Sotilashallituksen valta ei nojaa kansanjoukkojen tukeen. Se käyttää uskonnollisia puolueita käsikassaranaan samoin kuin aikanaan sotilaspresidentti Zia-ul-Haq. Ongelmana on se, että armeijan suojatit karkaavat omille teilleen, ja koko strategia kääntyy itseään vastaan", Mustafa pohtii.

Friday Times -lehden turvallisuusasioihin erikoistunut toimittaja Hasan Mansoor arvioi, että madrassojen rekisteröinti on vain Musharrafin keino ostaa aikaa länneltä. Hänen mukaansa hanke ei onnistu ilman, että hallintoon perustetaan koraanikouluja valvova elin.

Abbas vahvistaa, että ilman vuodelta 1860 periytyvän lain uudistamista madrassojen valvonta, niiden tilien tutkiminen ja rahoittajien selvittäminen kuin myös opetusohjelmien uudistaminen jäävät haaveeksi.

Vuonna 2001 päätettiin aloittaa nykyaikainen uskonnollinen koulutus, mutta tähän mennessä oppilaitoksia on saatu pystyyn kolme: Karachiin, Islamabadiin ja Sukkuriin.

Tunnettu taloustieteilijä Kaiser Bengali ei pidä madrassoja kaiken pahan alkuna, koska niitä käy vain prosentti opiskelijoista.

"Eivätkä kaikki madrassan käyneet pojat ja tytöt lähde pyhään sotaan. Tosin ne, joissa on siihen ainesta, valikoidaan koulutettaviksi", Mansoor huomauttaa.

Bengalin mukaan ongelmana on koko koululaitos, joka ylläpitää perinteistä eriarvoisuutta ja luokkajakoa. Hän syyttää opetussuunnitelmia islamin korostamisesta ja maan buddhalaisen, hindulaisen ja brittivallan aikaisen historian vähättelystä.

Mansoorin mielestä ongelmia ei ratkaista yksin nykyaikaisten opetusvälineiden ja -suunnitelmien tuomisella koraanikouluihin. Olennaista on nykyisen kaltaisen uskonnon pakkosyötön lopettaminen.

Internet opetusvälineenä saattaa jopa pahentaa asiaa, jos oppilaat päästetään kiihkoislamistien webbisivuille.

Pakistanin tiedustelupalvelu on viime kuukausina ryhtynyt valvomaan epäilyttävää sähköpostiliikennettä ja nettiselailua.

Mansoor epäilee hankkeen tuloksellisuutta. "He eivät ole onnistuneet lopettamaan pornosivustojakaan, ja islamistien webbisaitit ovat vielä hankalampia. Edes Yhdysvalloissa asiantuntijat eivät pysty estämään ääriliikkeiden sivustojen vikkelää ilmaantumista uusiin osoitteisiin."

"Täkäläiset jihadistit saivat oppinsa muuta kautta - madrassoista, moskeijoista ja jopa koulukirjoista. Myös televisiota käytetään tietynlaisen järjettömän maailmankuvan välittämiseen. TV:n katselu ei edellytä korkeaa koulutusta", Mustafa muistuttaa.

Pakistanilaisten tarkkailijoiden mukaan ääriajattelun vastainen taistelu vaatii pitkän tähtäimen strategiaa ideologisella rintamalla, sillä tilapäiset kiellot ja suitsimiset eivät tepsi.