Yhdysvalloissa kiistellään Irakin miehityksestä

Yhdysvalloissa kiihtyy väittely siitä, pitäisikö joukot vetää Irakista vai ei. Joidenkin mielestä se pahentaisi sisällissodan ja alueellisen selkkauksen riskiä. Toisten mukaan sisällissota on jo alkanut.

Presidentti George W. Bushin hallitus vakuuttaa "pitävänsä nykyisen kurssin", kunnes Irakin omat joukot pystyvät suitsimaan tai jopa murskaamaan menossa olevan kapinan.

Kasvava joukko politiikan tarkkailijoita - mukana niitäkin, jotka kannattivat hyökkäystä vuonna 2003 - uskoo, että Washington alkaa vähentää noin 150 000 sotilaan joukkojaan Irakista ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Syyksi riittää se, että republikaanisen puolueen täytyy kyetä marraskuun 2006 kongressivaaleissa antamaan äänestäjille toivoa koko ajan suosiotaan menettävän operaation päättymisestä.

Vetäytymissuunnitelmat voivat kuitenkin joutua romukoppaan, jos Irakin luisuminen kohti sisällissotaa kiihtyy, kuten moni asiantuntija ennustaa.

Los Angeles Timesissa kirjoittava Niall Ferguson katsoo, että Irakissa on jo käynnissä sisällissota, jossa sunnimuslimit taistelevat kurdi- ja shiiaväestöä vastaan. Sunnivähemmistö oli vallassa Saddam Husseinin aikana ja yrittää pitää kiinni asemastaan.

Irakin sodan kannattajiin kuulunut Ferguson syyttää Yhdysvaltain hallitusta siitä, ettei se lähettänyt maahan riittävästi joukkoja kukistamaan kapinaa.

Ferguson kuitenkin luonnehtii Irakin nykytilannetta termein "pieniä paikallisia hankaluuksia" verrattuna siihen, mitä voi olla tulossa, jos USA poistuu.

Maailman kriisejä seuraava International Crisis Group (ICG) arvioi, että Yhdysvaltain tukema prosessi Irakin perustuslain uudistamiseksi on entisestään vieroittanut sunneja muusta väestöstä. Prosessin on määrä huipentua kansanäänestykseen perustuslaista 15. lokakuuta.

ICG ennustaa, että ellei Yhdysvallat turvaa sunnien asemaa, Irak liukuu todennäköisesti täysimittaiseen sisällissotaan ja hajoaa.

Samasta asiasta varoitteli Saudi-Arabian ulkoministeri Saud al-Faisal vieraillessaan Yhdysvalloissa syyskuun lopulla. Hänen mukaansa Irakin hajoaminen uhkaa vetää muita alueen maita mukaan selkkaukseen.

Vasemmistolainen sosiologi Michael Schwartz kannattaa Yhdysvaltain vetäytymistä Irakista, koska sen läsnäolo vain vahvistaa sisällissodan kaltaista ilmapiiriä maassa. Hänen mukaansa USA:n nopea lähtö vähentäisi väkivaltaa ja varsinkin ääriryhmien terrori-iskuja.

Schwartz väittää, että Yhdysvaltain armeija tappaa Irakissa enemmän siviilejä kuin mahdollinen sisällissota. Hänen arvionsa mukaan siviilejä on kuollut tänä vuonna jo 25 000.

Irakin sota on joutunut Yhdysvalloissa myös konservatiivien hampaisiin. Nopeinta mahdollista vetäytymistä ovat vaatineet muun muassa Vietnamin sodan veteraani ja Bostonin yliopiston opettaja Andrew Bacevich ja eläkkeellä oleva kenraaliluutnantti William Odom Hudson-instituutista.

"Me synnytimme sisällissodan miehittämällä Irakin; emme voi estää sisällissotaa jäämällä", Odom kirjoitti elokuussa.

Hän katsoo Bachevichin tavoin, että Yhdysvaltain vetäytyminen pakottaisi syrjään jätetyt naapurimaat ja muut suurvallat muodostamaan koalition sen varmistamiseksi, ettei selkkaus karkaa käsistä.

Yhdysvaltain demokraatit yrittävät yhtenäistää eripuraisia Irak-kantojaan. Centre for American Progress (CAP) -tutkimuslaitos julkisti syyskuun lopussa suunnitelman joukkojen "strategisesta uudelleensijoittelusta", joka johtaisi lähes täydelliseen vetäytymiseen Irakista parin vuoden kuluessa.

Sen mukaan amerikkalaiset lähtisivät Irakin kaupungeista jo tammikuussa 2006 jättäen vastuun Irakin omille joukoille.

Aluksi vedettäisiin 80 000 sotilasta, joista 46 000 kotiutettaisiin. Loput siirrettäisiin lähiympäristöön, kuten Kuwaitiin ja Persianlahden vesille, valmiina iskemään terroristikohteisiin.

Afganistaniin siirrettäisiin 18 000 sotilasta taltuttamaan talebanien kapinaa. Lisäksi Afrikan sarveen ja Kaakkois-Aasiaan menisi tuhannen sotilaan yksiköt osana terrorismin vastaista sotaa.

Samaan aikaan CAP ehdottaa diplomaattista yhteistyötä Irakin naapurien, kuten Syyrian ja Iranin, kanssa alueen vakauttamiseksi.

CAP:n mukaan välitön vetäytyminen Irakista palvelisi vain terroristeja, kuten tekee sen mukaan myös nykyinen sitoutuminen määräämättömäksi ajaksi operaatioon, jota ei voi voittaa sotilaallisesti.