Maan ystävät huolissaan geenimuunnellun maissin tulosta markkinoille

Maan Ystävät ja Kansalaisten Bioturvayhdistys ovat huolissaan geenimuunnellun maissin tulosta markkinoille. Järjestöjen mukaan geenimuunneltu maissi on vahingollinen sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle.

Monsanton kehittämän ns. MON863-nimisen muuntogeenisen maissin myyntiluvasta äänestetään EU:N maatalousneuvostossa 24.-25. lokakuuta.

Järjestöt ovat vedonneet maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojaan, ettei Suomi hyväksyisi maissin käyttöä elintarvikkeena.

Niiden mukaan muuntogeeniseen maissiin liittyy useita ratkaisemattomia kysymyksiä liittyen elintarviketurvallisuuteen, antibioottiresistenssigeenien kiistanalaiseen käyttöön sekä ympäristövaikutuksiin.

Maissiin lisätty antibioottiresistenssigeeni

MON863-maissi sisältää merkkigeeninä käytetyn nptll-nimisen antibioottiresistenssigeenin, joka Saksan viranomaisten mukaan antaa vastustuskyvyn useille eri antibiooteille. Kyseisiä antibiootteja käytetään mm. suolen steriloinnissa ennen leikkausta, vastasyntyneiden infektioissa ja alkueläinten aiheuttamissa sairauksissa.

Koska kyseisiä antibiootteja käyetään hyvin vähän, ei geenin siirtymisen seurauksia olla pidetty merkittävinä. Maan Ystävät ja Kansalaisten Bioturvayhdistys kuitenkin katsovat, että geenin horisontaalisesta siirtymisestä voisi koitua vahinkoa ihmisten ja eläinten terveydelle.

Elintarviketurvallisuuden vaarantuminen ja avoimuuden puute

Järjestöjen tiedotteen mukaan MON863:lla tehdyissä ruokintakokeissa rotilla havaittiin merkittäviä muutoksia valkosolujen määrässä sekä munuaisten painossa ja rakenteessa. Tulosten perusteella gm-maissi myös laski rotilla albumiinin ja globuliinin määrää.

Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA antoi kuitenkin maissista myönteisen lausunnon eri EU-maita edustavien tutkijoiden kriittisistä kannanotoista huolimatta. Monsanto myös kieltäytyi aluksi julkaisemasta huolestuttavaa tutkimustaan. Se saatiin lopulta julkisuuteen vasta oikeuden päätöksellä Saksan valtion nostaman oikeusjutun ansiosta.

Koetulosten herättämiin huolestuttaviin kysymyksiin ei ole saatu tyydyttäviä vastauksia, järjestöt summaavat.

Ympäristövaikutuksista tarvitaan seurantasuunnitelma

Monsanto ja Saksan viranomaiset pitävät maissista aiheutuvaa ympäristöriskiä mitättömänä, koska hakemus koskee pelkästään maissin tuontia elintarvikkeeksi ja rehuksi. Niinpä niiden mukaan myöskään minkäänlaista seurantasuunnitelmaa ei tarvita.

Maan ystävät on asiassa jyrkästi eri mieltä. Esimerkiksi Meksikossa, jossa gm-maissin viljely on kiellettyä, paikallisten maatiaislajikkeiden on havaittu saastuneen laajalti gm-aineksesta. Syynä on arvioiden mukaan rehuksi tai elintarvikkeeksi tuotujen jyvien päätyminen vahingossa viljelyyn.

Vastaava on mahdollista myös Euroopassa, järjestöjen tiedotteessa todetaan. Euroopassa maissia viljellään yhä myös itse säästetyistä siemenistä ja maatiaislajikkeiden kirjo on paikoitellen hyvinkin runsas muun muassa Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Ranskassa. Tällaiset lajikkeet ovat maatalouden biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeä resurssi, jonka säilyminen on turvattava, järjestöt toteavat.

Seurantasuunnitelman avulla pyritään varmistamaan, ettei elintarvike- tai rehukäyttöön myyty gm-maissi päädy viljelyyn eivätkä maatiaislajikkeet pääse saastumaan.

Kesäkuussa EU äänesti kertaalleen MON863-maissin hyväksymisestä. Tuolloin valtaosa eli 18 EU-maata ei joko ottanut kantaa tai äänesti vastaan. Kielteiset äänet eivät kuitenkaan riittäneet määräenemmistöön, joten Euroopan komissio hyväksyi elokuussa MON863:n tuonnin rehuksi. Alle puolet jäsenmaista kannatti MON863:n hyväksymistä elintarvikekäyttöön toukokuussa 2005 pidetyssä sääntelykomitean äänestyksessä.