YK- ja rauhanjärjestöt: YK:n uudistumisen aika | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

YK- ja rauhanjärjestöt: YK:n uudistumisen aika

Suomen YK-liitto ja rauhanjärjestöt vetoavat YK:n 60-vuotis syntymäpäivänä tasa-arvon ja aseriisunnan puolesta. YK:n 60-vuotisjuhlan teemana on uudistumisen aika, ja uudistusten toteuttamiseksi ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan nyt poliittista tahtoa ja konkreettisia toimia, järjestöt toteavat.

Suomen YK-liitto ja rauhanjärjestöt vetoavat YK:n 60-vuotis syntymäpäivänä tasa-arvon ja aseriisunnan puolesta. Monet YK:n asettamat kehitystavoitteet ovat vaakalaudalla, maailman sotilasmenot ovat kasvaneet lähes kylmän sodan aikaiselle kaudelle, ja tasa-arvon edistämiseksi tehdyt lupaukset jäävät liian usein kuolleeksi kirjaimeksi, vetoomuksessa todetaan.

--------------------------------------------------

YK- ja rauhanjärjestöjen vetoomus YK-päivänä 24.10.2005, joka on myös YK:n 60-vuotisjuhlapäivä.

YK:n uudistumisen aika

”Monenkeskisen järjestelmän toimivuus ja äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ovat YK:n suurimmat haasteet ” sanoo Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja konkreettisia toimia YK-uudistusten toteuttamiseksi ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.

YK:n päivänä, 24. lokakuuta, tulee kuluneeksi kuusikymmentä vuotta Yhdistyneiden kansakuntien perustamisesta. 60-vuotisjuhlan teemaksi on otettu uudistumisen aika. Tarve globalisaation hallintaan kasvaa ja YK on siihen paras käytössä oleva väline.

Saavuttamattomat tavoitteet

Monet YK:n asettamat kehitystavoitteet ovat vaakalaudalla. Tällä hetkellä on käynnissä yli 20 sotaa, selkkausta tai pitkittynyttä konfliktia, jotka ovat kehityksen esteenä. Aseellisia konflikteja on kuitenkin tuntuvasti vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Demokratioiden määrä on kasvanut ja kestävän rauhan rakentaminen edennyt monilla alueilla.

Siitä huolimatta maailman sotilasmenot ovat terrorismin vastaisen sodan myötä kasvaneet lähes kylmän sodan tasolle. Vuonna 2004 rikottiin jo 1000 miljardin dollarin raja. Pienaseita on liikkeellä yli 639 miljoonaa ja joka vuosi tuotetaan kahdeksan miljoonaa lisää.

Aseväkivalta estää vuosituhattavoitteiden saavuttamisen. Monilla alueilla aseväkivalta estää työllistymisen, viljelyn, koulutuksen, terveydenhuollon ja avustustoiminnan.

Aseriisunnan sopimusjärjestelmä YK-foorumilla on monilta osiltaan umpikujassa. Geneven aseidenriisuntakonferenssi ei ole saanut mitään aikaan kahdeksaan vuoteen ja ydinaseiden leviämistä säätelevän ydinsulkusopimuksen (Non-Proliferation Treaty, NPT) tarkastelukokous toukokuussa 2005 päättyi tuloksettomana. Uuden ydinvarustelun uhka on todellinen, josta suurimman vastuun kantavat nykyiset ydinasevallat.

Niinikään YK:n syyskuisen huippukokouksen loppuasiakirjasta jäi ulos kaikki aseriisuntaan liittyvä, kuten asekaupan valvontaan tähtäävä sopimusaloite. Onneksi työ ATT-sopimuksen toteuttamiseksi jatkuu lukuisten valtioiden ja kansalaisjärjestöjen voimin. Tehokas asevalvonta pelastaisi valtavasti ihmishenkiä ja toisi kehitystä köyhimmille.

Suomi on ilmoittanut panostavansa EU-puheenjohtajuuskaudellaan siviilikriisinhallintaan sekä kehityksen ja turvallisuuden yhteyksien korostamiseen. Myös vähemmän trendikkäältä kuulostava aseidenriisunta tulisi saada takaisin diplomatian sanavarastoon ja kansainväliselle agendalle.

Vuosituhannen lupaukset naisille

Sukupuolten tasa-arvo on YK:n väestörahaston UNFPAn tuoreen raportin mukaan avain vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Useat maat ovat YK:n suositusten mukaan säätäneet viime vuosikymmenen kuluessa naisten oikeuksia koskevia lakeja, mutta liian monet niistä jäävät kuolleeksi kirjaimeksi.

Maailman köyhistä suuri enemmistö on naisia, sillä omistusoikeudet kotiin ja maahan ovat usein miehillä. Naiset ovat alttiimpia joutumaan väkivallan tai hyväksikäytön, kuten naiskaupan uhreiksi; he ovat suojattomampia sairauden sattuessa ja todennäköisyys kuolla synnytyksen yhteydessä on suuressa osassa maailmaa käsittämättömän korkea. Köyhien maiden miljoonien naisten näkökulmasta kehitys on ollut tuskallisen hidasta.

Tasa-arvo on yksi vuosituhattavoitteista, mutta samalla se on avain seitsemän muun tavoitteen saavuttamiseen. Köyhyyden puolittamiseksi tarvitaan voimakkaampaa sitoutumista ja enemmän resursseja niin Suomelta, Euroopan unionilta kuin YK:n jäsenmailta laajemmin. Naisten aseman parantuessa perhekoot pienenevät, hiv-tartuntojen määrä laskee ja äiti- ja lapsikuolleisuus vähenevät. Tämä vuorostaan vauhdittaa yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia.


Vetoomuksessa mukana seuraavat järjestöt: Suomen YK-liitto, Suomen Rauhanliitto, Rauhankasvatusinstituutti, Sadankomitea, Suomen Pakolaisapu, Suomen UNICEF, Suomen UNIFEM, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja Suomen Rauhanpuolustajat.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia