Kolumbian huumesota näyttää hävityltä

Yhdysvallat on sijoittanut omaisuuksia koko ajan sotilaallisemmaksi käyvään taisteluun huumetuotantoa vastaan Kolumbiassa. Kokaiinia ja heroiinia virtaa silti vuolaasti USA:n markkinoille, ja aina vain halvemmalla.

Yhdysvallat on sijoittanut yli 34 miljardia euroa 25 viime vuoden aikana huumeiden vastaiseen taisteluun Kolumbiassa. Maa tuottaa 90 prosenttia Yhdysvaltain markkinoille tulevasta kokaiinista ja puolet heroiinista.

”On tuskallisen selvää, että ohjelma ei ole saavuttanut tavoitettaan. Kokaiini on halvempaa, puhtaampaa ja helpommin saatavilla kuin koskaan”, New Yorkissa toimivan Drug Policy Alliance -järjestön johtaja Ethan Nadelmann sanoo. Hän osallistui hiljan huumekauppaa käsitelleeseen seminaariin Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa.

Tilastojen mukaan kokaiinin käyttö on yleistynyt Yhdysvaltain lukiolaisten keskuudessa vuosina 2001-2004.

Yhdysvaltain apu huumeiden torjunnalle Kolumbiassa sai aiempaa sotilaallisemman luonteen jo 1989 Andien aloite -hankkeessa, jonka presidentti George Bush vanhempi käynnisti. Suuntaus vain voimistui Bill Clintonin kaudella (1993-2001), jolloin nimeksi tuli Plan Colombia.

Vuodesta 2000 lähtien Yhdysvallat on toimittanut Kolumbialle taisteluhelikoptereita, aseita ja muuta sotilaskalustoa, tiedustelutekniikkaa, neuvonantajia sekä kemikaaleja ja ruiskutuslentokoneita liki neljän miljardin euron edestä.

Yhdysvaltain Kolumbialle antamasta avusta 80 prosenttia liittyy nyt sotilaalliseen toimintaan ja huumeiden torjuntaan sekä vuodesta 2001 lähtien suoraan tukeen sodalle kapinallisia vastaan, Coletta Youngers kertoo.

Hän edustaa Latinalaisen Amerikan ihmisoikeuksia ja demokratiaa tarkkailevaa Washington Office on Latin America -järjestöä.

Kolumbiassa toimivat kaksi vasemmistolaista sissiliikettä, samoin kuin oikeiston puolisotilaallinen AUF, rahoittavat toimintaansa huumekaupalla.

Kolumbiassa toimivan YK:n huume- ja rikosasioiden toimiston johtaja Sandro Calvani korostaa tarvetta pureutua Kolumbian huumetuotannon taustalla oleviin ongelmiin.

Hänen mukaansa tärkeä taustatekijä on erittäin harvoihin käsiin keskittynyt maanomistus. Kolumbiassa on 43 miljoonaa asukasta ja 0,4 prosenttia maaomistajista hallitsee 61:tä prosenttia viljelymaasta. Pientalonpojista eli campesinoista 85 prosenttia elää köyhyydessä.

Tilanne ajaa campesinot valtaaman maata syrjäisistä viidakoista, missä kokankasvatus tarjoaa parhaan elannon. Kokapensaiden myrkyttäminen ilmaruiskutuksilla voimistaa muuttoliikettä, jonka haittoihin kuuluu myös sademetsän hävittäminen.

Lisää ympäristötuhoja aiheuttavat yhtäältä huumeiden valmistuksessa käytetyt kemikaalit ja toisaalta kasvimyrkkyjen ruiskutukset.

Kolumbialaisen ympäristöjärjestön mukaan myrkkyjen käyttöä ruiskutuksissa on koko ajan lisätty, niin että se ylittää valmistajan suositukset jo 500-kertaisesti.

Lentoruiskutuksen osumatarkkuus on myös heikko: vuonna 2003 piti käsitellä reilut 11 hehtaaria yhden kokahehtaarin hävittämiseksi, Acción Andina -järjestön johtaja Ricardo Vargas sanoo.

Yhdysvaltain tuki ilmaruiskutuksille Kolumbiassa liki kymmenkertaistui vuosina 2001-2004. Myrkkyjä levittävien koneiden turvana on 5-6 taistelu- ja pelastushelikopteria, joiden tehtävänä on pelottaa pois kokaviljelmien aseistetut vartijat.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tilastot kuitenkin kertovat Kolumbian tuottavan enemmän kokaa kuin koskaan: lisäys on 36 prosenttia vuodesta 2000.

YK arvioi, että noin 100 000 kolumbialaista perhettä ansaitsee elantonsa kokankasvatuksella. Moni on yrittänyt siirtyä muihin viljelykasveihin, mutta se ei lyö leiville syrjäseuduilla, mistä tuotteita on vaikea saada markkinoille.

Youngersin mielestä Yhdysvallat tuhlaa veronmaksajien rahoja turhaan Plan Colombian tukemiseen. Sen sijaan pitäisi rajoittaa huumeiden kysyntää kotona ja campesinojen muita elinkeinoja Kolumbiassa.