Turkin naisilla pitkä matka EU:hun

Turkkilainen isä ampui 34-vuotiaan tyttärensä marraskuussa kolme päivää sen jälkeen, kun tämä oli kertonut televisiossa joutuneensa lapsena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Nainen esiintyi tv:ssä peruukki ja aurinkolasit päässä, mutta isä tunnisti hänet silti.

Murha tapahtui samaan aikaan, kun kansainvälinen kokous pohti Istanbulissa perheväkivallan vähentämistä.

Tapaus ei ollut ainoa laatuaan. Aiemmin eräs 30-vuotias viiden lapsen äiti kertoi tv:ssä miehensä väkivaltaisuudesta. Naisen palatessa kotiin ohjelman jälkeen mies ampui hänet bussiasemalla.

Kaksi arkoja aiheita käsitellyttä puheohjelmaa on jo lopetettu, koska ne aiheuttavat tv-yhtiöiden mukaan ”sosiaalisia ongelmia”.

Naisen aseman heikkouksia ei kuitenkaan enää voida lakaista maton alle, koska Turkki neuvottelee virallisesti liittymisestä Euroopan unioniin.

EU julkisti marraskuun alkupuolella raportin Turkin edistymisestä jäsenehtojen täyttämisessä. Moitteita tuli naisten oikeuksien vajavaisesta täytäntöönpanosta.

Naisten suojelua on parannettava kautta linjan ja väärinkäytösten uhreiksi joutuneille naisille on perustettava uusien lakien lupaamia turvakoteja, EU kovisteli.

Turkissa vallitsee virallisesti sukupuolten tasa-arvo. Yleinen äänioikeus toteutettiin yli 70 vuotta sitten ennen monia länsimaita. Turkissa on ollut naispuolinen pääministeri, ja perustuslakituomioistuinta johtaa nyt nainen.

Nainen johtaa myös yhtä maan suurimmista yrityksistä, ja heidän roolinsa liikemaailmassa kasvaa koko ajan. Paljon naisia toimii opettajina, juristeina ja lääkäreinä.

Minihameisiin puetut ja drinkkejä siemailevat neidot ovat tuttu näky Turkin suurkaupungeissa ja lomakeskuksissa, joiden diskoissa he viihtyvät aamunkoittoon asti.

Samaan aikaan kasvaa kuitenkin myös huivia käyttävien ja islamin perinteitä noudattavan hameväen joukko kiihdyttäen keskustelua siitä, kuuluuko Turkki itään, länteen, ei kumpaankaan vai molempiin.

Turkki hyväksyi hiljan EU:n määräyksestä uuden perhelain, joka vahvistaa sukupuolten tasa-arvon ja ulottaa sen myös perinnönjakoon.

Silti ”kunniamurhia” tapahtuu noin 30 vuodessa. Osan niistä määrää ”perheneuvosto”, joka antaa tehtävän jollekin perheenjäsenelle. Uhreiksi joutuu myös nuoria tyttöjä, jotka joku ulkopuolinen raiskasi, mutta perhe tuomitsi kuolemaan ”kunniansa” vuoksi.

Tuoreen selvityksen mukaan noin 60 prosenttia Turkin naisista on kokenut väkivaltaa, josta 95 prosenttia tapahtuu kotona.

Naisista 40 prosenttia pitää kotoista kuritusta hyväksyttävänä, Vuslat Dogan Sabanci Hürriyet-päivälehdestä kertoo. Lehti järjesti Istanbulin perheväkivaltaseminaarin.

Sabancin johtaman kampanjan bussit kiertävät asuinalueita rohkaisten naisia kertomaan ongelmistaan. Tarjolla on neuvontaa naisille, mutta myös aviomiehille ja paikallisviranomaisille.

”Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys johtuu patriarkaalisesta yhteiskunnasta”, politiikan- ja tasa-arvotutkimuksen professori Aye Ayata Lähi-idän teknillisestä yliopistosta sanoo.

Seminaarissa kuultujen kokemusten perusteella lainvalvojien vastaus kotoisesta kohtelustaan valittaville naisille on tyyppiä ”sitä on liikkeellä”.

70 miljoonan asukkaan Turkissa on Ayatan mukaan arviolta 600 000 kouluikäistä tyttöä, joita vanhemmat eivät päästä opintielle. Monen opiskelu katkeaa viimeistään 11-vuotiaana puberteetin lähestyessä.

Jotkut varakkaatkin perheet pitävät tyttärensä kotona, koska huivin käyttö on koulussa ja työssä kielletty. Maltilliseksi luonnehdittua islamilaispuoluetta (AK) edustava pääministeri Recep Tayyip Erdogan on lähettänyt tyttärensä Yhdysvaltoihin, ja opetusministerin tytär nauttii yksityisopetusta.

Erdoganin ja monen muun ministerin vaimot käyttävät huivia ja pitävät sen kieltoa vapauden rajoittamisena. Uskonnon ja politiikan erillään pitämistä kannattava presidentti Ahmet Nejdet Sezer taas jättää huivinkäyttäjät kutsumatta vastaanotoilleen.

”Koulutus on Turkin naisten suurin ongelma”, vakuuttaa kirjailija ja taidemaalari Nermin Bezmen.

”Koulutuksen puute kytkeytyy myös väkivaltaan, sillä oppimattomat naiset eivät kykene antamaan lapsilleen riittäviä eväitä elämään. Kielteinen vaikutus ulottuu seuraavaan sukupolveen”, hän jatkaa.