YK:n korruption vastainen sopimus astui voimaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

YK:n korruption vastainen sopimus astui voimaan

Ensimmäinen kansainvälisesti sitova sopimus korruption kitkemiseksi astui voimaan 14. joulukuuta. Sen on allekirjoittanut 140 maata ja ratifioinut 38. Sopimuksella on hyvät edellytykset kitkeä kansainvälisiä korruption muotoja: yhtiöiden maksamia lahjuksia ja korruptoituneiden virkamiesten kiristystä.

Ensimmäinen kansainvälisesti sitova sopimus korruption kitkemiseksi astui voimaan 14. joulukuuta. YK:n yleiskokouksen hyväksymän sopimuksen on allekirjoittanut 140 maata ja ratifioinut 38 maata.

”Sopimuksen tehokkuus riippuu siitä kuinka hyvin valtiot noudattavat sen sitoumuksia. Niiden on säädettävä uusia lakeja ja säädöksiä ja perustettava valvontamekanismeja”, YK:n sopimusosaston päällikkö Palitha Kohona sanoo.

Sopimusta on tervehditty ”ensimmäisenä globaalina välineenä, joka avustaa jäsenvaltioita taistelemaan korruptiota vastaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla”.

Kohonan mukaan sopimus velvoittaa hallituksia sitovasti toteuttamaan sen säädökset. ”Jotkut maat eivät ehkä kuitenkaan eri syistä tee niin, esimerkiksi varojen puutteessa.”

Korruptiota kansainvälisesti seuraavan järjestön Transparency Internationalin (TI) johtajan Huguette Labellen mukaan sopimus on lupaava, mutta herättää myös epäilyksiä.

Labelle tähdentää, että kolme neljästä sopimuksen allekirjoittaneesta maasta ei ole vielä ratifioinut sitä. Sopimus sitoo allekirjoittajamaita vasta, kun ne ovat ratifioineet sen.

Labelle uskoo kuitenkin, että kaikki maanosat kattavalla sopimuksella on hyvät edellytykset kitkeä huomattavia kansainvälisiä korruption muotoja: yhtiöiden maksamia lahjuksia ja korruptoituneiden virkamiesten kiristystä.

TI:n vuosittain julkistamien korruptiolistojen kärjessä ovat Nigeria, Pakistan ja Indonesia. Kaikki kolme maata ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta vain Nigeria on ratifioinut sen.

TI korostaa kannanotossaan, että johtavien teollisuusmaiden ryhmä G8 sitoutui heinäkuisessa kokouksessaan ratifioimaan sopimuksen, mutta vasta Ranska on tehnyt niin.

YK:n huumeiden- ja rikollisuudentorjuntaosaston johtajan Antonio Maria Costan mukaan sopimus on ”läpimurto” varojen palauttamisen osalta. Ryövättyjä varoja ei voi enää suojata palautukselta missään päin maailmaa.

Sopimus edellyttää valtioilta ennalta ehkäiseviä toimia, kuten vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä. Julkisilta palveluilta vaaditaan läpinäkyvyyttä ja ansioihin perustuvia nimityksiä.

TI:n edustaja Gillian Dell sanoo korruption vastaisen sopimuksen olevan vain ensimmäinen askel. Sitoutuneiden hallitusten tulisi rohkaista hitaammin edistyviä ryhtymään toimeen.

Myös kansalaisyhteiskunnalla on Dellin mukaan tärkeä rooli hallitusten painostajana. Sopimuksessa korostetaankin kansalaisyhteiskunnan osallistumisen merkitystä korruption vastaisessa taistelussa.

Dellin mielestä korruptiota voidaan kitkeä kansainvälisillä sopimuksilla. Ne luovat omalta osaltaan kansainvälistä yhteisymmärrystä asiasta. Ne auttavat myös luomaan perustaa kunkin maan omille lainsäädännöllisille keinoille ja muille toimille korruption vastaisessa taistelussa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia