Nainen pyrkii Jemenin presidentiksi

Monissa maailman maissa on naispresidenttiehdokkaita ja -presidenttejä, mutta arabimaailmassa tämä on uutta. Jemenissä nainen on ensimmäistä kertaa maan historiassa ilmoittautunut syyskuussa 2006 pidettäviin vaaleihin.

Jemen-Ranska Foorumin puheenjohtaja Sumayah Ali Raja julkisti ehdokkuutensa hiljattain arabinaisten konferenssissa. Hän uskoo ehdokkuutensa auttavan jemeniläisnaisia saavuttamaan lailliset ja perustuslailliset oikeutensa.

”Ehdokkuuteni lisää naisten osallistumista kaikilla aloilla. Se kohentaa myös naisten poliittista roolia maassamme”, Raja sanoo.

Konferenssin avanneelle Jemenin pääministerille Abdul-Qader Ba-Jammalille ja useimmille muille läsnäolijoille Rajan ilmoitus tuli yllätyksenä. Tarkkailijoiden mukaan paikka oli oivallinen ehdokkuuden julkistamiselle, mutta he uskovat Rajan kohtaavan paljon poliittisia, sosiaalisia ja uskonnollisia esteitä.

Ba-Jammal kehotti poliittisia puolueita luomaan naisille 15 prosentin kiintiön parlamenttipaikoistaan ja lupasi hallitsevan GPC-puolueen tekevän niin seuraavissa vaaleissa.

Jemenin naisliiton jäsen Nadya al-Hadrami epäilee, että ihmisten vakuuttaminen naisten kyvystä osallistua päätöksentekoon on vaikeaa. Siksi heidän ei ole helppoa hyväksyä naispresidenttiä.

”Tiedän kohtaavani vaikeuksia, mutta meidän naisten on tehtävä kaikille tiettäväksi, että voimme ottaa vallan”, Raja sanoo.

Jemenin kansalaiset ja poliittinen eliitti tuntuvat olevan samaa mieltä naisten poliittisesta osallistumisesta. He uskovat, että nainen voi olla hyvä joissakin korkeissa viroissa, mutta hän ei ole kykenevä käyttämään suurta valtaa.

Jemenin pääkaupungissa Sanaassa pidettyyn arabinaisten konferenssiin tuli osanottajia kaikista arabimaista ja myös alueen ulkopuolelta. Loppuasiakirjassa todettiin, että naisten asemaa on kohennettava Lähi-idässä kaikilla elämän alueilla.

Väkivalta naisia kohtaan ja eriarvoiset mahdollisuudet ovat loppuasiakirjan mukaan vieläkin yleisiä arabimaailmassa niin maaseudulla kuin kaupungissakin.

”Arabinaisilla on ollut oikeudet islamin alusta saakka, mutta nyt he kärsivät poliittisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta epäoikeudenmukaisuudesta, jotka estävät heitä saavuttamasta oikeuksiaan”, Syyrian naisliiton puheenjohtaja Suad Bakour sanoo.

Konferenssin osanottajat kehottivat niitä arabihallituksia, jotka eivät vielä ole ratifioineet YK:n yleiskokouksessa 1979 hyväksyttyä naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta, tekemään niin välittömästi.

Osa sopimuksen allekirjoittaneista maista sai moitteita siitä, että ne ovat säätäneet kansallisia lakeja, jotka ovat ristiriidassa sopimuksen kanssa. Loppuasiakirjassa vaaditaan toimia, jotta naiset pääsevät mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Suosituksena ovat kiintiöt vaaleissa ja naisten nimittäminen hallitukseen ja oikeuslaitokseen.

Osallistumisen lisäämiseksi konferenssi suosittaa yleistä oppivelvollisuutta naisten korkean lukutaidottomuuden kitkemiseksi. Kansalaisjärjestöille toivotaan neuvoa-antavaa roolia lainlaadinnassa ja lakien toimeenpanon valvonnassa.