Suomi ostaa kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä

Ympäristöministeriö on sijoittanut 2,5 miljoonaa euroa Itämeren alueen hiilirahastoon (Testing Ground Facility, TGF). Suomi on jo aiemmin sijoittanut rahastoon 1,75 miljoonaa euroa. Rahasto ostaa Kioton pöytäkirjan ns. yhteistoteutusmekanismin avulla tuotettuja päästövähennyksiä, joista sijoittajat saavat osansa sijoituksiaan vastaavassa suhteessa.

Syksyllä 2005 pidetyssä Montrealin ilmastokokouksessa Suomi edisti yhteistoteutuksen ja muiden markkinamekanismien käyttöä kasvihuonekaasujen vähentämisessä, ja haluaa nyt vauhdittaa niiden käyttöönottoa.

"Hiilirahasto tekee päästövähennysten hankkimisen yrityksille helpoksi, kun niiden ei itse tarvitse hallinnoida yhteistoteutushankkeita. Sijoituksemme rahastoon antaa myös vahvan signaalin yksityisille sijoittajille", ympäristöministeri Jan-Erik Enestam toteaa.

TGF:n perustajamaat Tanska, Suomi, Saksa, Islanti, Norja ja Ruotsi ovat sijoittaneet rahastoon 15 miljoonaa euroa vuosina 2003-2004. Pääomaa halutaan nostaa vielä 15 miljoonalla eurolla, jonka toivotaan kertyvän sekä nykyisiltä että uusilta, yksityisen sektorin sijoittajilta. Kolme eurooppalaista energiayhtiötä on jo osoittanut kiinnostusta rahastoa kohtaan ja myös muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa käydään neuvotteluja. TGF sijoittaa energiasektoriin ja rahoittaa muun muassa uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja polttoainevaihtoon liittyviä hankkeita.

Suomi suunnittelee ostavansa vuosina 2008-2012 yhteensä kymmenen miljoonaa tonnia päästövähennyksiä Kioton mekanismien mukaisesti. Yksi näistä mekanismeista on juuri yhteistoteutusmekanismi, jolla teollisuusmaat voivat yhteisin toimenpitein vähentää päästöjä. Investoiva osapuoli rahoittaa päästövähennyksiä kohdemaassa, jossa vähennysten kustannukset ovat alhaisemmat. Käytännössä hankkeita toteutetaan lähinnä entisissä sosialistimaissa.

Ympäristöjärjestöt arvostelevat ulkomaisten päästöyksiköiden ostamisen olevan lyhytnäköistä ja toivovat, että rahat sijoitettaisiin mieluummin kotimaiseen puhtaaseen teknologiaan. Niiden mukaan päästöjen vähentäminen on edullisempaa kuin päästöoikeuksien ostaminen, koska tulevaisuudessa päästöjä on vähennettävä paljon enemmän kuin Kioton pöytäkirja säätää. Tällöin päästöoikeuksien hinta tulee kasvamaan huomattavasti. Lisäksi ne pitävät päästövähennysten sivuhyötyjä, kuten ilmansaasteiden väheneminen, merkittävinä.