Haitin hullunmylly kiihtyy vaalien alla - YK-joukot helisemässä

Puoli kahdelta aamuyöllä melu on korviahuumaava: konekivääritulta, kiväärinlaukauksia, tykkien jyminää. Tummaa yötaivasta halkovat valoraketit kuin ilotulituksessa.

Kyseessä on tavallinen alkuvuoden yö Haitin pääkaupungin Port-au-Princen suurimmassa slummissa, Cite Soleilissa, jonka 200 000 asukasta eivät ole turvassa edes omissa sängyissään. Nyrkinmentävät aukot seinissä kertovat, että ammukset läpäisevät paksun betoninkin.

Haitin valmistautuessa helmikuun 7. päivälle kaavailtuihin vaaleihin väkivalta YK-joukkojen ja Cite Soleilin aseistautuneiden asukkaiden välillä on kiihtynyt ja avustusjärjestöjen sairaalat täyttyvät joka yö haavoittuneista.

Vaaleja, joissa on määrä valita maalle presidentti ja 129 parlamentin jäsentä, on lykätty jo neljästi sekavan tilanteen vuoksi. Presidenttiehdokkaita on kaikkiaan 35, ja kansanedustajaksi pyrkii noin 1 300 henkeä.

Cite Soleilin väkivaltaisuudet muistuttavat sotaa, mutta on epäselvää, kuka sitä käy ja ketä vastaan. Kaikki sanovat olevansa rauhan puolella.

Haitin radio keskittyy sanasotaan. Cite Soleilin pyssyjoukot syyttävät elinkeinoelämää YK:n toimeenpaneman väkivallan tukemisesta. Liike-elämän edustajat taas soimaavat YK:n Minustah-joukkoa, ettei se pane gangstereita kuriin. Poliisi ja YK-joukkojen johto sanovat, että presidenttiehdokkaat tukevat väkivaltaisia jengejä.

Itseään ”militanteiksi” kutsuvien jengiläisten mukaan YK-sotilaat terrorisoivat väestöä. Jengiläiset väittävät, ettei siviileillä ole aseita, vaikka nuoret pojatkin rehvastelevat kaduilla kivääreillä ja pistooleilla.

”YK-joukot saapuivat palvelemaan porvaristoa ja luomaan epäjärjestystä, jotta vaaleista ei tulisi ikinä mitään”, Tutuksi itseään kutsuva nuori militantti sanoo.

Hänen mukaansa sekasortoa rahoittavat liikemies Andre Apaid ja presidenttiehdokas Charles Baker. Nämä johtivat pari vuotta sitten liikehdintää, joka ajoi maan silloisen laillisen presidentin Jean-Bertrand Aristiden maasta.

Aristiden seuraajien ehdokas on maata myös vuosina 1995-2001 johtanut René Préval, joka nauttii ilmeisesti enemmistön kannatusta Cite Soleilin asukkaiden ja muunkin väestön keskuudessa.

Port-au-Princen vaurailla alueilla ammuskelu on harvinaista, mutta sieppauksia sattuu jopa 20 päivässä. Uhrit viedään yleensä Cite Soleiliin. Osa joutuu pahoinpidellyksi tai pääsee hengestään, mutta useimmilta kiristetään isot lunnaat.

Apaid ja Baker järjestivät hiljan satoja ihmisiä keränneen mielenosoituksen Minustahin päämajan edustalla.

Aristiden vastustajien järjestämä tapahtuma kokosi myös tämän kannattajia. Osa mielenosoittajista vaati kovempia otteita Cite Soleilissa, kun toisten mielestä YK:n toiminta siellä on vaatinut jo liikaa ihmishenkiä.

YK:n Haitin-operaation kovimmasta paikasta on vastuussa kaksi jordanialaista pataljoonaa – mikään muu valtio ei tarjonnut sotilaitaan sinne. Minustahia johtava prikaatinkenraali Mahmoud al-Husban sanoo Cite Soleilin tilanteen pahenevan päivä päivältä.

Minustah-operaation alettua kesällä 2004 Haitissa on kuollut seitsemän YK-sotilasta, joista neljä oli jordanialaisia.

Cite Soleilin väkivallan taustalla on kuitenkin syvempiä ongelmia, muistuttaa Richard Roger, joka asuu alueella ja toimii turvamiehenä äänestäjien rekisteröintipisteessä.

”Kyse on kurjuudesta; siitä, että ihmisillä ei ole työtä eikä paikkaa, missä syödä, nukkua ja tehdä mitä haluaa. Haitilaiset haluavat edes minimielintason, ja he ovat valmiita hankkimaan sen laittomin keinoin”, Roger selittää.

Al-Husban myöntää, ettei Cite Soleilin ongelmia ratkaista sotilaallisin keinoin. ”Se on osa kokonaisuutta, mutta samalla on tehtävä poliittisia, humanitaarisia ja sosiaalisia asioita.”

Haitia on kaksi vuotta johtanut väliaikainen hallitus, jota ei valittu vaaleilla. Moni Cite Soleilin asukas uskoo, että vain vaalit voivat tehdä lopun kärsimyksistä.

Karibialla sijaitseva Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Sen 8,5 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia elää kurjuudessa.