Kiina korvaa asevoimiensa miesvahvuutta huipputekniikalla

Kiinan asevoimien nykyaikaistaminen on merkinnyt muun muassa miesvahvuuden rajua supistusta muutamassa vuodessa. Yleensä salamyhkäinen armeija on nyt myös heittäytynyt aiempaa avoimemmaksi.

Kiina ryhtyi vuonna 2003 supistamaan asevoimiensa miesvahvuutta, ja 200 000 hengen vähennys saatiin päätökseen viime joulukuussa. Maan 2,3 miljoonan hengen puolustusvoimat ovat silti edelleen maailman suurimmat, kansan vapautusarmeijan virallinen päivälehti vakuuttaa.

”Joukkomme marssivat kohti tavoitetta, joka on asianmukaisen kokoinen, rakenteellisesti tasapainoinen, virtaviivainen ja helposti komennettava sotavoima”, lehti kirjoitti tammikuussa.

Tavallisuudesta poiketen strategian tutkijat päästettiin Kiinassa myös televisioon selittämään uudistuksia, joiden jotkut naapurimaat ja Yhdysvallat ovat epäilleet lisäävän Kiinan muodostamaa uhkaa.

”Kyse ei ole nyt vain määrällisistä supistuksista, vaan asevoimien räätälöimisestä vastaamaan informaatioaikakauden ja tulevaisuuden high tech sotien tarpeisiin”, kenraalimajuri Peng Guangqian asevalvonnan tutkimuslaitoksesta selitti.

Henkilöstövähennyksistä 80 prosenttia koski upseereita, mikä Pengin mukaan heijastaa tarvetta trimmata komentoketjuja sekä nopeuttaa ja järkeistää päätöksentekoa.

Informaatioteknologian hallitsemassa ympäristössä päällystön kerroksia voidaan vähentää, vahvisti Teng Jianqun Kiinan sotilasakatemiasta.

Kiinan puolustus nojasi ennen valtavien maajoukkojen voimaan, mutta tekniikan korostuminen on kutistanut jalkaväen roolin ennätysmäisen pieneksi, armeijan lehti kertoo.

Uudistukset heijastuvat korkeimpaan johto asti. Kansan vapautusarmeijalla oli ennen määräysvalta kommunistipuolueen sotilasasioista päättävässä komiteassa, mutta nyt sinne on ensi kerran hyväksytty myös ilma- ja merivoimien sekä ohjusjoukkojen edustajia.

Ilmavoimien komentaja Qiao Qingchen, merivoimien Zhang Dingfa ja ballistisia ohjusjoukkoja komentava Jing Zhiyuan otettiin puolueen sotilaskomiteaan syyskuussa.

Peng kertoi televisiossa, että maavoimien leikkaukset jatkuvat, kun taas merivoimien ja ohjusjoukkojen rooli kasvaa.

”Tarkoituksena on vähentää rasvaa ja lisätä lihaksia. On trimmattava häntää ja teroitettava hampaita”, hän lausui edesmenneen puoluejohtajan Mao Zedongin sanoin.

Muiden maiden huolta eivät niinkään aiheuta Kiinan asevoimien leikkaukset kuin lisääntyvät asehankinnat. Kiinan ilmoittama sotilasbudjetti on viime vuosina kasvanut vinhasti. Vuonna 2005 summa oli noin 24 miljardia euroa ja kasvua edellisvuodesta 12,6 prosenttia.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Kiinan puolustusbudjetti ei sisällä avaruuslentojen kaltaisia armeijan valvonnassa tapahtuvia kalliita hankkeita.

Kiina ärähti kiivaasti lokakuussa, kun USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld arveli maan todellisia asemenoja kolminkertaisiksi ilmoitettuihin verrattuina.

Siinä tapauksessa Kiina kuuluisi maailman asevarustelijoiden kärkijoukkoon, muttei silti hätyyttele Yhdysvaltoja, jonka puolustus maksoi viime vuonna 341 miljardia euroa.

Kiinan asemenot kasvavat kuitenkin paljon nopeammin kuin länsimaiden, ja huolta herättää myös sen lisääntyvä sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa. Maat järjestivät elokuussa vuosikymmeniin suurimman yhteisen sotaharjoituksen.

Venäjä on Kiinan tärkein asetoimittaja, vaikka Kiina painostaa myös Euroopan unionia luopumaan asevientikiellostaan.

Ilmassa ollut kiellon kumoaminen kaatui viime keväänä Yhdysvaltain vastustukseen ja Kiinan säätämään lakiin, jonka mukaan sillä on tarvittaessa oikeus miehittää Taiwan.

Kiina vakuutti rauhantahtoaan viimeksi joulukuussa julkistamassaan ulkopolitiikan ”valkoisessa paperissa”, joka lupaa, ettei maan sotilasmahdin kasvu uhkaa koskaan muita valtioita.

”Kiina ei ole pyrkinyt hegemoniaan ennen, eikä se pyri siihen nyt tai voimansa kasvaessa tulevaisuudessa”, maan johto julistaa.