Somalinaiset haluavat päättää yhteisistä asioista

Itsenäistymistunnustusta hakeva Pohjois-Somalian Somalimaa onnistui järjestämään viime vuoden syyskuussa rauhalliset parlamenttivaalit. Kansanedustajiksi valittiin ensimmäistä kertaa naisia. Myös useat vaalitarkkailijoista olivat naisia. Säätiön hankkeessa naisia koulutetaan demokratian ja äänestämisen pelisääntöihin.

Viime syksyn vaaleissa ehdolla olleista seitsemästä naisehdokkaasta kaksi pääsi läpi. ”Naisedustajia on kaksi enemmän kuin edellisessä parlamentissa”, muistuttaa valituksi tullut opettaja Ahmed Askar. ”Olemme maassamme avanneet mahdollisuuden naisten osallistumiselle hyväksyessämme perustuslain, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat samanvertaisia”, Askar kertoo.

Nyt naiset ovat edustettuina parlamentissa ja kunnanvaltuustoissa. Ulkoministerin salkkua kantaa nainen ja sosiaali- ja perhesuunnitteluministeriötä edustaa nainen. Naisten asema on parantunut myös paikallisten puolueiden sisällä: kahden puolueen varapuheenjohtajana toimii nainen.

”Tämä ei kuitenkaan riitä meille”, kertoo Kansainvälisen solidaarisuussäätiön yhteistyökumppanin, naisjärjestöjen kattojärjestö Nagaadin toiminnanjohtajaksi viime helmikuussa valittu Amina Milkow Warsame, 52.

Siirtyminen perinteisestä klaanijärjestelmästä demokratiaan on hidas ja vaativa prosessi. Warsamen mukaan klaanit sekaantuivat viime syksyn vaaleissa puolueiden ehdokasasetteluun. Ennen vaaleja naiset yrittivät ajaa läpi ehdotusta, jonka mukaan puolueiden asettamien viiden kärkiehdokkaan joukossa tulisi olla molempia sukupuolia. Siksi naisille räätälöityä koulutusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tarvitaan yhteiskunnan jokaisella tasolla. Ääni kuuluviin yhteistyöllä Viisi vuotta sitten Nagaadin alaisuuteen perustettiin naisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen foorumi, joka keskittyy naisten yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen kouluttamalla naisia heidän omalla äidinkielellään. Lisäksi naiset ovat saaneet oppia johtamistaidoista, hyvästä hallinnosta, kampanjoinnista, lobbaamisesta sekä verkostoitumisesta.

”Naisten osallistuminen yhteiskunnallisiin päätöksentekoprosesseihin on patriarkaalisessa yhteiskunnassa haasteellista”, Warsame jatkaa. ”Siksi naiset tarvitsevat jatkuvaa tukemista ja rohkaisua työlleen. Somalikulttuurissa naiset ovat perinteisesti huolehtineet kodista ja lasten kasvatuksesta; miehet ovat päättäneet kodin ulkopuolisista asioista.”

Warsame on koulutukseltaan tutkija ja on työskennellyt viimeiset viisi vuotta yksityisenä konsulttina Somalimaassa. Hän on tutkinut muun muassa sodan vaikutuksia paimentolaisnaisten ja -lasten elämään, naisten muuttuvia rooleja, ympärileikkauksia ja somalinaisten oikeuksia tuomioistuimissa.

Nagaadin toiminnassa Warsame on ollut mukana kattojärjestön perustamisvuodesta 1997 lähtien. ”Muistan perustamiskokouksen hyvin. Tunnelma oli innostunut ja rakentava. Päättelimme silloin, että vain naisten keskinäisellä verkostoitumisella sekä yhteistyöllä saamme äänemme kuuluviin ja pystymme parantamaan naisten ja lasten asemaa. Tämä periaate on edelleen hyvin voimakkaasti mukana toiminnassamme”, hän selittää.

Kokemusta vaaleista

Warsamella itsellään on kokemusta puoluetyöstä, sillä hän toimi Ucid-puolueen varapuheenjohtajana ennen Nagaadin toiminnanjohtajaksi siirtymistä. Uusi työ ei salli enää osallistumista puoluetyöhön: ”Luotan siihen, että naisille suunnatut koulutukset lisäävät halukkuutta hakeutua puolueiden sisäisiin hallintotehtäviin. Nykyisessä työssäni pystyn enemmän vaikuttamaan naisten asemaan eri puolueissa.”

Viime syyskuun parlamenttivaaleissa Warsame oli myös oman puolueensa ehdokas Berberassa. Moni oli ehdolla vaaleissa ensimmäistä kertaa, eikä kenelläkään – miehilläkään – ollut käsitystä kuinka vaalityötä tehdään. ”Seuraavissa vaaleissa lähdemme kampanjoimaan aikaisemmin, järjestämme varainkeruuta ja lobbausta. Myöskään vaalipäivän vaalityötä ei tule väheksyä, useimmat äänestäjät tekevät äänestyspäätöksen vasta vaaliuurnilla”, hän muistuttaa. Paluumuuttajilla tärkeä rooli ”Olen täysin vakuuttunut siitä, että Euroopasta ja Amerikasta Somalimaahan maanpaosta palaavat pakolaiset edesauttavat tasa-arvokysymyksen edistymisessä. He ovat saaneet hyvän koulutuksen ja ammatin pakolaisvuosinaan. Palatessaan he osaavat yhdistää eri kulttuurien opit ja viestimään ne oikealla tavalla omaan somalikulttuuriimme”, Warsame maalailee. Myös Nagaadin toimintaan on liittynyt maanpaosta palanneita naisia. ”He ovat tuoneet lisää tietotaitoa, jota täältä puuttui. Naisten yhteinen toiminta on lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta ja joukkovoiman painoarvoa.”

”Hyvänä esimerkkinä naisten keskinäisestä yhteistyöstä oli viime syksyn vaalien kampanjointi. Naiset tukivat toisiaan yli puoluerajojen”, kertoo Warsame.