Venezuelan ulkopolitiikka kiihtyy ja kovenee

Venezuelan presidentti Hugo Chávez kiertää maailmaa tuulen nopeudella, tekee kauppoja ja antaa rankkoja lausuntoja. Tuore ulkoministerinimitys vain vahvistaa hänen kovenevaa linjaansa.

Terveyssyistä eronneen ulkoministeri Alí Rodríguezin tilalle nimitettiin elokuun alkupuolella parlamentin puhemiehenä vuoden 2005 alusta toiminut Nicolás Maduro, 43. Hän on entinen bussinkuljettaja ja ammattiyhdistysjohtaja, joka johtaa Chávezin Viidennen tasavallan puoluetta.

Parlamentin puhemieheksi Maduron tilalle valittiin hänen vaimonsa Cilia Flores. Venezuelan parlamentti muodostuu pelkästään hallituksen kannattajista, sillä oppositio boikotoi lokakuun 2005 vaaleja.

"Maduron nimitys politisoi entisestään Venezuelan diplomatiaa, jota ei enää ohjaa valtio vaan puolue", Venezuelan entinen apulaisulkoministeri ja YK-lähettiläs Milos Alcalay arvioi.

Hänen mukaansa Maduro ei johda ulkopolitiikkaa itsenäisesti, vaan tottelee sokeasti Chávezia.

Ulkopolitiikan asiantuntijoiden yhdistyksen puheenjohtaja Juan Contreras sanoo kouluttamattoman ja kokemattoman Maduron nimityksen turhauttavan entisestään ulkoministeriön karriääridiplomaatteja.

Väistyvä ulkoministeri Rodríguez kuitenkin vakuutti luottamustaan Maduron kykyihin. Tämä ehti hankkia tuntumaa ulkomaansuhteisiin matkustellessaan ahkerasti parlamentin puhemiehen virassa.

Heti virkaan astuttuaan Maduro seurasi Chávezia Kuubaan onnittelemaan 80 vuotta täyttänyttä presidentti Fidel Castroa. Paluumatkalla miehet kävivät Jamaikassa sopimassa öljy-yhteistyön laajentamisesta.

Chávezin ulkopoliittinen aktiivisuus vain kasvaa. Hän kampanjoi maalleen paikkaa YK:n turvallisuusneuvostoon kaudelle 2007-2008 ja on jo saanut tuekseen muut Mercosur-kauppajärjestön jäsenet, Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn. Venezuela liittyi Mercosuriin tänä vuonna erottuaan Andien yhteisöstä.

Tukea on haettu myös Karibian maiden järjestöltä Caricomilta sekä useilta kaukaisemmilta valtioilta, joissa Chávez on vieraillut.

Venezuela on sopinut suurista aseostoista Venäjän ja Espanjan kanssa. Öljy- ja kaasukauppoja on tehty muun muassa Malin, Indonesian ja Vietnamin kanssa. Elokuun lopulla Chávezin matkaohjelmassa ovat Kiina, Malesia ja Angola.

Arabi- ja muslimimaiden sympatiat Venezuelan johto sai tuomitessaan Israelin heinäkuisen hyökkäyksen Libanoniin.

Chávez kutsui maansa asianhoitajan kotiin Israelista julistaen, ettei hän halua olla missään tekemisissä sen kaltaisen maan kanssa.

Päävastustajanaan hän pitää kuitenkin Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. "Strategisia liittolaisia" taas ovat Venäjä, Kiina, Iran ja muut öljyntuottajamaiden Opecin jäsenvaltiot.

Maduron nimityksen yhteydessä Chávez muistutti, ettei hän ole salaillut kannattavansa "sosialismin tietä".

Hän jatkoi, ettei Venezuela voi erottaa öljy- ja energia-asioita diplomatiasta. Hän on esimerkiksi kutsunut Venäjää mukaan rakentamaan suurta maakaasuputkea, joka palvelisi kaikkia Mercosur-maita.

Arvostelijat – kuten Perun uusi presidentti Alan García ja Nicaraguan Roberto Bolaños – syyttävät Chávezia öljyrahan käyttämisestä poliittisen linjansa edistämiseen.

Venezuela erosi Andien yhteisöstä protestina sille, että Kolumbia ja Peru solmivat vapaakauppasopimukset Yhdysvaltain kanssa, mutta on silti jatkanut kauppasuhteita niiden kanssa. Yhteisöön kuuluvat lisäksi Bolivia ja Ecuador.

Kolumbian oikeistohallituksen uusi ulkoministeri María Consuelo Araújo vieraili elokuun puolivälissä Venezuelassa korostaen naapurisuhteen tärkeyttä. Chávez uudisti tarjouksensa maiden välisestä kaasuputkesta ja keskinäisen kaupan lisäämisestä.

Diplomaattisten kiireidensä keskellä Chávezilta on liiennyt heikosti huomiota kotimaan asioille, mutta silti hänen ennustetaan uusivan helposti paikkansa joulukuun alun presidentinvaaleissa.