Honduras: Populismia ruutitynnyrissä

Keskiamerikkalaisen Hondurasin yhteiskunta muistuttaa tutkijan mukaan ruutitynnyriä. Köyhyyden piinaamat asukkaat turvatuvat yhä useammin protestointiin, jota hallitus yrittää taltuttaa "almuilla".

Yhteiskunnallinen liikehdintä on nyt Hondurasissa vilkkaampaa kuin kymmeneen vuoteen. Tänä vuonna on kirjattu jo liki 150 erilaista mielenilmausta maanvaltauksista tiesulkuihin ja lakkoihin, Víctor Mesa kertoo.

Hän johtaa perustamaansa Hondurasin dokumentaatiokeskusta, joka seuraa muun ohella myös sosiaalisia selkkauksia.

Mesa näkee yhteenottojen kiihtymisen taustalla epäoikeudenmukaisen tulonjaon, poliitikkojen tyhjät vaalilupaukset, vaatimusten kasvun ja yhteiskunnallisen liikehdinnän uuden heräämisen.

"Kun puolueet edustavat kansaa yhä huonommin, paine sosiaaliseen liikehdintään kasvaa. Se on sinänsä terve piirre demokratiassa, mutta valtion kyvyttömyys luottamusta ja vakautta ylläpitävään politiikkaan huolestuttaa", Mesa sanoo.

Hän luonnehtii Hondurasin yhteiskuntaa "räjähdysvalmiiksi ruutitynnyriksi" ja kehottaa hallitusta avaamaan silmänsä, koska osaratkaisut ja almut eivät enää auta.

Virallisten tilastojen mukaan melkein puolet seitsemästä miljoonasta hondurasilaisesta elää äärimmäisessä köyhyydessä.

Liberaalipuolueen johtaja Manuel Zelaya valittiin tammikuun lopulla Hondurasin presidentiksi kaikkien aikojen heikoimmalla - noin 23 prosentin – kannatuksella, sillä lähes puolet äänioikeutetuista jätti vaalit väliin.

Karismaattinen Zelaya, 57, on vauras maanomistaja, joka suosii cowboy-hattuja ja -saappaita ja tunnetaan innokkaana moottoripyöräilyn harrastajana.

Zelayan vaalitunnuksena oli "kansanvalta", jota hän lupasi vahvistaa ja ottaa varsinkin vähäosaiset mukaan päätöksentekoon.

Poliittista keskustaa edustava Zelaya on viljellyt populistisia sävyjä Latinalaisessa Amerikassa viime vuosina menestyneiden vasemmistojohtajien tapaan. Se on suututtanut osan hallitsevan liberaalipuolueen johdosta ja hermostuttanut Yhdysvaltain suurlähetystön.

Erityistä närää on herättänyt hanke avata valtion öljyhankinnat kansainväliselle tarjouskilpailulle, mikä voisi johtaa ostoihin Venezuelasta. Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt vastustavat sitä jyrkästi, ja USA:n lähetystö kampanjoi aietta vastaan.

Venezuela on tiettävästi tarjonnut öljyä edullisin ehdoin. Se helpottaisi Hondurasin tukiaistaakkaa, jolla joukkoliikenteen polttoaineen hinta yritetään pitää alle kahdessa dollarissa (1,6 eurossa) 3,8 litran gallonalta.

Hondurasin elinkeinoelämän järjestön puheenjohtaja Mario Canahuati moittii hallitusta protestien taltuttamisesta rahalla, mikä uhkaa johtaa tolkuttomaan budjettivajeeseen.

Hän viittaa erityisesti opettajien lakon lopettaneisiin lupauksiin palkankorotuksista, joiden uskotaan innostavan muitakin ammattiryhmiä työtaisteluihin.

Lakoilleiden opettajien mielenosoitukset huipentuivat elokuussa 50 000 hengen marssiin pääkaupunkiin Tegucigalpaan. Opettajien yhteenotoissa sotilaiden ja poliisien kanssa loukkaantui 70 ihmistä, ja hallitus taipui palkankorotuksiin.

"Tässä maassa miljonääreille annetaan velat anteeksi ja pankkeja konkurssiin ajaneet saavat vapauttavan tuomion. Miksi emme voisi antaa jotakin opettajien kaltaiselle haavoittuvalle ryhmälle?" Zelaya puolusti päätöstä.

Tavatessaan kansalaisjärjestöjä hän sanoi olevansa selkä seinää vasten, koska muutoksia vastustavat konservatiivit ja äärioikeisto ovat koko ajan kimpussa.

Puolustusministeriö kuitenkin syyttää levottomuuksista vasemmistoa, ja ristiveto käy myös hallituksessa, josta on puolen vuoden aikana eronnut kaksi ministeriä.

"Hallitukselta puuttuu poliittisia neuvottelutaitoja, ja horisontissa kangastaa entistä suurempi kriisi, kun polttoaine- ja muut tukiaiset käyvät sitä kestämättömämmiksi mitä enemmän niitä päätetään jakaa", taloustieteilijä Ramón Romero ennustaa.