Amnesty: Kiinan ihmisoikeustilanne edelleen hälyttävä

Vakavat ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat Kiinassa, huolimatta niistä sitoumuksista joita Kiina antoi edellisessä EU-Kiina –huippukokouksessa Itävallan puheenjohtajakaudella, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

EU-Kiina –huippukokous järjestetään Helsingissä lauantaina 9. syyskuuta. Amnesty on koonnut keskeiset Kiinan ihmisoikeustilanteeseen liittyvät huolenaiheensa dokumenttiin, joka on luettavissa Amnestyn EU-toimiston verkkosivuilla .

”EU:n täytyy saada Kiina ymmärtämään, että sen kansainvälinen uskottavuus kärsii, kun se ei lunasta lupauksiaan. Kiinan välinpitämättömyys tekemiään sitoumuksia kohtaan osoittaa sellaista kansainvälisen mielipiteen halveksuntaa, jota EU ei voi olla huomioimatta”, Amnestyn EU-toimiston johtaja Dick Oosting sanoo.

”Sotilastarvikkeiden myyminen Pekingistä Sudaniin on käytännön esimerkki ulkopolitiikasta, joka ei välitä ihmisoikeuksista. Tällä kaupalla Kiina ruokkii väkivaltaa Darfurissa, sen sijaan että edistäisi rauhaa”, Oosting sanoi.

Ihmisoikeuskysymysten ei etukäteen odoteta saavan merkittävää roolia EU-Kiina –huippukokouksessa.

”Suomi puhuu kauniisti ihmisoikeuksien edistämisestä omissa puheenjohtajakauden ohjelmanjulistuksissaan. Nyt edessä ovat ensimmäiset todelliset testit, eli Kiina-huippukokous ja Asem-kokous. Valitettavasti näyttää siltä, että kuilu sanojen ja tekojen välillä on syvä”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.

EU:n puheenjohtajana Suomi on vastuussa unionin dialogeista muiden maiden kanssa. Selkeäsanaiseen kannanottoon Suomea velvoittaisivat EU:n omat ihmisoikeussuuntaviivat. Niiden mukaan keskustelua mm. kuolemantuomion lakkauttamisesta tulee käydä aina, kun unioni käy neuvotteluja kuolemanrangaistusta käyttävän maan kanssa.

Kiinan keskeisiä ihmisoikeusongelmia ovat mm.:

· Kuolemanrangaistus. Kiina teloittaa joka vuosi useita tuhansia kansalaisiaan. Teloitusten tarkkaa määrää ei tiedetä, koska Kiinan viranomaiset eivät julkista tietoja. Amnesty on kerännyt vuodelta 2005 dokumentoidut tiedot 1770 teloituksesta. Todellisen määrän on arvioitu voivan nousta jopa 8000 – 10 000 teloitukseen vuositasolla.

· Asianajajien, toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien mielivaltaiset pidätykset. Viranomaiset eivät ole ryhtyneet toimiin poistaakseen Kiinan rikoslainsäädännöstä kohtia, jotka mahdollistavat nämä pidätykset. Tuhansia ihmisiä pidetään vangittuina ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä ”Uudelleenkoulutusta työn avulla” -laitoksissa. Kidutus ja huono kohtelu ovat yleisiä.

· Sensuuri ja tiedotusvälineiden toiminnan vaikeuttaminen. Viime vuosina tähän työhön ovat osallistuneet myös kansainväliset it-yhtiöt, kuten Google, Yahoo ja Microsoft. Tämä herättää vakavia kysymyksiä mm. Kiinan sitoumuksesta varmistaa ”täydellinen median vapaus” Pekingin olympialaisissa.

· Asevienti maihin, joissa tapahtuu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Kiina on nouseva suuri aseviejämaa, joka ei kuitenkaan ole suostunut liittymään monenvälisiin sopimuksiin, jotka asettavat kriteerit aseiden viennille. Kiina vie aseita mm. Sudaniin, ja ruokkii näin Darfurin alueen useita vuosia jatkunutta väkivaltaista konfliktia.

Lisätietoa: Noora Jokinen Tiedottaja Amnestyn Suomen osasto p 09 5860 4422; 050 406 2534