Ihmiskaupan syyt | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ihmiskaupan syyt

Ihmiskaupan taustalla löytyy usein köyhyyttä ja työttömyyttä, mutta myös etniset tai uskonnolliset vainot ja naisten syrjintä ovat ihmiskaupan taustalla. Monissa kehitysmaissa perheiden on pakko myydä lapsiaan välittäjille saadakseen rahaa. Seksiturismi on yksi lapsikauppaa ylläpitävä tekijä.

Ihmiskaupasta on kehittynyt yksi nykyajan vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Globaali eriarvoisuus, konfliktit, luonnonmullistukset, erilaiset etniset ja uskonnolliset vainot, työttömyys, köyhyyden naisistuminen sekä naisten syrjintä ja heihin kohdistuva väkivalta ajavat ihmisiä etsimään parempia elinolosuhteita ja altistaa heitä entistä helpommin ihmiskauppiaiden uhreiksi. Ihmiskauppa on äärimmäisessä köyhyydessä elävien epätoivoisten ihmisten viimeinen vaihtoehto.

Ihmiskauppaa harjoittavien rikollisjärjestöjen toimintaa helpottaa lisäksi informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kehittyminen sekä yhä kiihkeämpi muuttoliike. Ihmiskauppa on helppoa naamioida lailliseksi työvoiman välittämiseksi. Rikollisten toimintaa usein helpottaa myös korruptio, puutteellinen lainsäädäntö tai lakien puutteellinen käytäntöön soveltaminen.

Köyhyys ja työttömyys Kehitysmaissa ja entisissä sosialistimaissa köyhyys koettelee erityisesti naisia. Heitä suistaa köyhyyteen muun muassa työttömyys, huono koulutus ja naisen alisteinen asema yhteiskunnassa. Perheelleen elantoa ja parempaa elintasoa hakevat naiset joutuvat usein huijatuiksi ulkomailla olevan työpaikan toivossa tai perheen miesväki myy heidät prostituutioon.

Köyhyys ja varsinkin tyttölasten aliarvostus tuo lapsia ihmiskauppiaiden käsiin. Vanhempia houkutellaan luovuttamaan lapsia koulutettaviksi tai opettelemaan tuottavaa ammattia ja heistä luvataan huolehtia hyvin. Usein köyhien perheiden on pakko myydä lapsia välittäjille tullakseen toimeen taas edes jonkin aikaa.

Länsimaissa on jatkuvasti kysyntää muun muassa rakennustyömaiden halvalle työvoimalle sekä prostituutiolle. Kaupallista seksiä ostavat asiakkaat ovat globaalin seksiteollisuuden pääasiallisia rahoittajia, jotka toiminnallaan ylläpitävät kansianvälistä ihmiskauppaa. Esimerkiksi Kaukoidän miljoonat länsimaiset seksituristit luovat kysyntää alueen kasvavalle lapsikaupalle.

Poikkeusolot Monenlaiset poikkeusolot myös mahdollistavat ihmiskauppiaiden toimintaa. Sodat, konfliktit ja luonnonkatastrofit sekä niiden jälkeinen epävakaa yhteiskunta tarjoavat ihmiskauppiaille tilaisuuden hyötyä esimerkiksi pakolaisten turvattomasta ja taloudellisesti heikosta asemasta.

Balkanin maihin ja erityisesti Kosovoon suuntautuva nais- ja tyttökauppa lisääntyi, kun kansainväliset rauhanturvajoukot saapuivat alueelle. Sama ilmiö on huomattu myös Afrikan rauhanturvaoperaatioiden yhteydessä.

Luonnonmullistuksien jälkeensä jättämät orvot ovat helppoja uhreja ihmiskauppiaille. Esimerkiksi Thaimaassa erityisesti lapsikauppa lisääntyi joulukuun 2004 tsunamin jälkeen.

Vauraiden maiden maahanmuuttopolitiikka Rikkaiden maiden torjuva maahanmuuttopolitiikka sekin osaltaan lisää ihmiskauppaa. Työtä ja toimeentuloa etsivän usein ainoa vaihtoehto päästä vaikkapa EU:n alueelle on ylittää raja laittomin keinoin. Ihmisiä salakuljettavien rikollisliigojen palveluihin turvautuva maahanmuuttaja liian usein huomaa joutuneensa ihmiskaupan uhriksi: naiset prostituutioon ja miehet halpa- tai jopa ilmaiseksi työvoimaksi rakennustyömaille.

Koska useimpien maiden lainsäädäntö tulkitsee ihmiskaupan uhrit laittomiksi maahanmuuttajiksi, eivät he uskalla hakea apua viranomaisilta. Varsin usein pelko onkin aiheellinen, sillä monissa maissa uhrit vangitaan ja heidät palautetaan lähtömaahansa, missä välittäjä saattaa jo olla lentokentällä vastassa.

Rasismi liittyy erottamattomasti prostituutioon ja naiskauppaan. Monissa maissa rekisteröimättömät maahanmuuttajat tai vähemmistöryhmät tarjoavat seksipalveluja valtaväestölle.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia