Suomen Rauhanpuolustajat haluaa YK:n päivänä muistuttaa eräistä globaaliin asekauppaan ja -varusteluun liittyvistä seikoista.
Asevarustelumenot ovat ohittaneet kylmän sodan tason. Maailmanlaajuiset asevarustelumenot kääntyivät nousuun vuonna 1999. Tänä vuonna aseisiin käytetään yli 1100 miljardia dollaria, noin 890 miljardia euroa. Aseisiin kulutetaan 15 kertaa enemmän kuin kehitysyhteistyöhön.
Globalisaatio on muuttanut asekauppaa ratkaisevasti. Aseyhtiöt teettävät nykyään aseiden osia alihankkijoilla eri puolilla maailmaa. Yhä useammin ne kootaan maissa, joiden lainsäädäntö ei rajoita asevientiä konfliktialueille tai ihmisoikeuksia rikkoville hallituksille.
Rikkaat G8-maat hallitsevat asekauppaa. G8-maista neljä on pysyvä jäsenmaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Kiinaa lukuun ottamatta, 85 sadasta suurimmasta aseyhtiöstä piti vuonna 2003 päämajaansa rikkaassa teollisuusmaassa. Vuonna 2005 Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Saksa ja Iso-Britannia hallitsivat 82 prosenttia maailmanlaajuisesta asekaupasta. Kasvavia asevientimaita ovat mm. Kiina, Israel, Intia, Etelä-Korea ja Etelä-Afrikka.
Liian usein aseet päätyvät vääriin käsiin. Joka vuosi yli 300 000 ihmistä tapetaan tavanomaisilla aseilla. Huomattavasti enemmän ihmisiä kuolee, haavoittuu, jättää kotinsa tai joutuu ryöstetyksi aseellisen väkivallan edessä. Amnesty internationalin mukaan käsiaseiden käyttö liittyy suoraan 35-75 prosenttiin vakavista ihmisoikeusrikkomuksista ja 85 prosenttiin raportoiduista kuolemista.
Maailma tarvitsee rajoitteita asekaupalle. Nyt! Nykyiset asekauppaa ja yksittäisten aseiden kuljetusta koskevat säädökset ovat auttamattomasti vanhentuneet. Ne eivät olennaisesti rajoita aseiden osien valmistusta, kuljetusta ja kauppaa alihankkijoilla eri puolilla maailmaa. Me tarvitsemme humanitaariseen oikeuteen ja arvoperustaan pohjautuvaa sopimusta, johon kaikkien maiden on aidosti sitouduttava.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia