Saniteettihuolto
Lähes puolet maapallon väestöstä elää vailla käymälää tai viemäröintiä. Maastossa lojuvat jätökset yhdessä huonon hygienian kanssa ovat suuri terveysriski. Ulosteiden likaaman veden ja maan välityksellä leviävät monet ripulia aihettavat bakteerit, erilaiset suolistomadot ja loiset. Käymälöiden puute voi myös estää tyttöjen koulunkäynnin.
Ilman saniteettihuoltoa, eli vailla minkäänlaista käymälää tai viemäröintiä, on 2,6 miljardia ihmistä eli 42 prosenttia maapallon väestöstä. Heistä yli puolet, 1,5 miljardia, asuu Kiinassa ja Intiassa. WHO:n mukaan kehitysmaiden maaseudulla asuvilla vain 31 prosentilla on käytössään käymälä, kaupunkien asukkaista 73 prosenttia on saniteettihuollon piirissä. Kaikkiaan kehitysmaiden asukkaista 51 prosenttia joutuu käymään tarpeillaan maastossa pusikon suojassa, kun käymäläkulttuuria ei ole.
Maastossa lojuvat jätökset yhdessä huonon hygienian kanssa ovat suuri terveysriski. Ulosteiden likaaman veden ja maan välityksellä leviävät monet ripulia aihettavat bakteerit, erilaiset suolistomadot ja loiset. Erityyppisiä suolistomatoja on UNICEF:in mukaan noin 10 prosentilla kehitysmaiden asukkaista. Varsinkin lapsilla esiintyy paljon matoja – arvioiden mukaan niitä on noin 400 miljoonalla kehitysmaiden koululaisella.
Ulosteiden kautta tarttuvia tauteja kyetään tehokkaasti vähentämään rakentamalla kuivakäymälöitä, parantamalla vesihuoltoa ja opettamalla ihmisille hygienian merkitystä tautien torjunnassa. Ripulia voidaan vähentää jopa 45 prosentilla, kun juomaveden puhtauden lisäksi kiinnitetään huomiota hygieniaan: käsien pesuun puhtaalla vedellä ja saippualla, käymälöihin sekä hygienianeuvontaan. Nigeriassa lasten sukkulamatotauti väheni 153 projektikoulussa 77 prosentilla käymälöiden rakentamisen, hygienian parantamisen ja neuvonnan ansiosta.
Huonosta saniteettihygieniasta ja puuttuvista käymälöistä kärsivät eniten naiset ja tytöt, joiden on perinteiden mukaan sallittua käydä tarpeillaan vain pimeän aikaan. Koko päivän pidättelystä voi aiheutua vakavia tulehduksia. Pimeän aikaan yksin liikkuvat naiset ja tytöt ovat myös suuressa vaarassa joutua seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, jolloin pensaikossa asioimisesta voi seurata sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja puoskaroituja abortteja.
Käymälöiden rakentaminen ja niiden käyttämiseen rohkaiseminen päästää naiset pimeän odottelusta, vähentää sairastelua ja riskiä tulla raiskatuksi. Intiimiä suojaa antavissa käymälöissä naisetkin voivat käydä päiväsaikaan. Samalla naisten riski sairastua uloisteita tarttuviin tauhteihin vähenee, sillä asumusten ympäristön siistiminen ja maastossa lojuvien ulosteiden pois korjaaminen on yleensä naisten työtä.
Intian Länsi-Bengalissa alkoi vuonna 1991 UNICEF:in tukemana maaseudun köyhille suunnattu saniteettiprojekti, jonka aikana on rakennettu runsaasti käymälöitä. Projekti on ollut menestys, pelkästään vuoden 2003 aikana rakennettiin miljoona uutta käymälää. Köyhien kotitaloudet ovat ottaneet yhteiskäyttöön rakennetut käymälät hyvin vastaan, ja niiden käyttö on lisääntynyt vuoden 1991 12 prosentista arviolta 50 prosenttiin vuonna 2003.
Tyttöjen koulunkäynnin helpottamiseksi kehitysprojekteissa kiinnitetään huomiota koulujen saniteettihuoltoon. Esimerkiksi Nigerian kouluprojekteissa on UNICEF:in tuella tehty kouluista “lapsiystävällisiä”, eli myös tyttöjen tarpeet on otettu huomioon. Kouluilla on turvallinen juomavesi, erilliset käymälät tytöille ja pojille ja hygieeninen ympäristö. Tytöt huomioiva koulu on viihtyisä poikienkin mielestä. Projekteja on toteutettu Nigerian 153 ensiasteen koulussa, joissa lasten koulunkäynti on lisääntynyt 20 prosentilla.
Samantapaisia projekteja toteutetaan muissakin Afrikan maissa sekä Aasiassa. Maailmanpankin mukaan Marokossa koulujen vesi- ja saniteettiprojektit lisäsivät tyttöjen koulunkäyntiä 20 prosentilla neljän vuoden aikana. UNICEF:in avustuksella Bangladeshissa toteutettu tyttöjen tarpeet huomioiva koulujen käymäläuudistus lisäsi tyttöjen koulunkäyntiä 11 prosenttia.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia