Kiinassa mikroluotot jakaa valtio - Yunus pitää järjestelmää sairaana

Peking, 30.10.06 (IPS) - Valtion keskeinen rooli Kiinan pienluottojärjestelmässä vaikuttaa samoin kuin jalan katkaiseminen juoksijalta, sanoo mikroluottojen isä, Muhammad Yunus. Hänen kotimaassaan Bangladeshissa pienlainoitus on kokonaan kansalaisjärjestöjen hoidossa.

Yunus osallistui alan kokouksen Pekingissä sen jälkeen, kun Nobel-komitea oli julistanut hänet ja hänen perustamansa Grameen-pankin tämänvuotisen rauhanpalkinnon saajiksi.

Kiinassa pienluottohankkeita on nykyisin noin 300, joista valtaosa tavoittaa vain hyvin suppean joukon talonpoikia. Suurimpia hankkeita vetävät hallituksen alaiset järjestöt, kuten naisliitto ja säätiö köyhyyden vähentämiseksi.

Yunus vertaa jalan katkaisuun sitä, että hankkeiden pyörittäjillä on lupa jakaa lainoja, muta ne eivät saa ottaa vastaan asiakkaiden talletuksia.

"Luotte sairaan laitoksen, joka joutuu koko ajan etsimään rahaa lainattavaksi köyhille", hän sanoi Grameen Internationalin Kiinassa järjestämässä konferenssissa.

Vinhasta talouskasvusta huolimatta Kiinassa on YK:n mittareilla mitattuna roimasti kurjalistoa: Vähintään 200 miljoonaa sinnittelee alle dollarilla päivässä. Yli 1,3 miljardista kiinalaisesta reilut 40 prosenttia elää alle kahdella dollarilla päivässä. Dollari on noin 0,8 euroa.

Kiinan viralliset köyhyysrajat ovat tuntuvasti kansainvälisiä alhaisemmat. Köyhiksi luetaan vain vähemmän kuin 86 dollaria vuodessa ansaitsevat, joiden tulot eivät riitä edes välttämättömimpään. Rajan alle jäi viime vuonna 2,3 miljoonaa kiinalaista ja sen tuntumaan 4 miljoonaa lisää.

Köyhyys koettelee ankarimmin Kiinan maaseutua, missä ihmiset voisivat Yunusin mukaan päästä jaloilleen pienlainojen turvin joutumatta riippuvaisiksi valtion avustuksista.

Mikroluotto on kuitenkin viranomaisille vaikea pala Kiinassa, jossa köyhyyden torjumistakin on tapana hoitaa ylhäältä johdetuilla valtion suurhankkeilla. Moni kiinalainen asiantuntijakin epäilee pienlainojen tehoa.

"Äärimmäisessä köyhyydessä eläviä on autettava sosiaalituella, koska näihin perheisiin kuuluu yleensä vanhoja, sairaita ja vammaisia jäseniä", Kiinan maatalousyliopistossa ihmisyyden ja kehityksen osastoa johtava Li Xiaoyun sanoo.

Kiinan köyhäinapu loukkaa Grameen-pankin perusajatusta. Yunus ei näe köyhiä säälittävinä almujen vastaanottajina, vaan ihmisinä, jotka kykenevät tilaisuuden saatuaan itsenäiseen päätöksentekoon ja lainanmaksuun.

Vuonna 1984 perustettu Grameen lainaa köyhille pieniä summia vastikkeetta, ja takaisinmaksu onnistuu 97-prosenttisesti. Pankki on jakanut kaikkiaan 4,5 miljardin edestä lainoja yli kuudelle miljoonalle asiakkaalle, joista valtaosa on naisia.

Kiinaan pienluotot tulivat 1990-luvulla. Hankkeita aloitettiin eri maakuntien köyhillä kolkilla ilman valtion sekaantumista asiaan, ja ne toimivat suorastaan radikaalin kaupallisesti.

Valtio tunnusti mallin toimivuuden virallistamalla sen yhdeksi köyhyyden vähentämisen välineeksi vuonna 1996. Samalla tulivat kuitenkin myös uudet rajoitukset ja valvonta siirrettiin kansalaisjärjestöjen väeltä paikallisille viranomaisille.

Eräs nimettömänä haastateltu kiinalainen avustustyöntekijä epäilee, että mikroluotojärjestelmässä ei sallita talletuksia, koska se kilpailisi valtion pankkien kanssa. "Ajatus 'kerjäläisten pankista' on yhä liian rohkea monille Kiinan johdossa", hän arvioi.

(Inter Press Service)