Poliittinen soppa kiehui yli Oaxacassa Meksikossa
Kuvernöörin ero on noussut kynnyskysymykseksi Meksikon eteläisen Oaxacan osavaltion kuukausia jatkuneessa selkkauksessa. Vähintään 15 ihmistä on kuollut, eivätkä 5 000 poliisin voimat tahdo riittää kapinoitsijoiden taltuttamiseen. Kansannousuksi kehittynyt selkkaus alkoi toukokuussa opettajien lakolla ja on voimistunut syksyn mittaan.
México, 06.11.06 (IPS) - Kuvernöörin ero on noussut kynnyskysymykseksi Meksikon eteläisen Oaxacan osavaltion kuukausia jatkuneessa selkkauksessa. Vähintään 15 ihmistä on kuollut, eivätkä 5 000 poliisin voimat tahdo riittää kapinoitsijoiden taltuttamiseen.
Kansannousuksi kehittynyt selkkaus alkoi toukokuussa opettajien lakolla ja on voimistunut syksyn mittaan. Nyt vaaditaan vuodesta 2004 vallassa olleen kuvernööri Ulises Ruizin eroa. Hän edustaa äärikonservatiivista suuntaa Institutionaalisessa vallankumouspuolueessa (PRI), joka hallitsi koko Meksikoa vuosina 1929-2000.
Korruptiosta ja itsevaltaisuudesta syytetty Ruiz on torjunut jyrkästi erovaatimukset, vaikka niihin ovat yhtyneet jo Meksikon hallitus ja lukuisat kansanedustajat kaikista puolueista.
Tilanne Oaxacan samannimisessä pääkaupungissa kiristyi entisestään marraskuun alussa.
Kansannousua johtava 350 järjestön yhteenliittymä, Oaxacan kansankokous (Appo), kieltäytyi neuvotteluista Meksikon hallituksen kanssa niin kauan kuin kaupunki on liittovaltion poliisin miehittämä. Joukot vyöryivät kaupunkiin 29. lokakuuta.
Ne hajottivat presidentti Vicente Foxin ohjeiden mukaan leirit ja barrikadit, joita Appo oli pitänyt kaupungissa kesäkuusta saakka. Operaatiota edeltänyt päivä oli erityisen väkivaltainen, ja paikallinen siviilipukuinen poliisi ampui aktivisteihin liittyneen yhdysvaltalaisen valokuvaajan.
Sen jälkeen Appo linnoittautui Benito Juárezin valtionyliopistoon Oaxacan kaupungin laidalla, ja poliisivoimat ryhtyivät ottamaan kaupunkia haltuunsa. Se tapahtui raporttien mukaan kyynelkaasua ja pamppua säästämättä. Viikon lopulla yhteenotot ulottuivat jo kampukselle asti.
Useimmat osavaltion ala- ja yläasteen koulut avasivat ovensa ensi kertaa sitten toukokuun, mutta pääkaupungissa paluu arkeen eteni hitaammin. Selkkaus ei kuitenkaan ole ohi. Fox on jo myöntänyt, että hänen seuraajakseen joulukuun alussa astuva Felipe Calderón saa sen perinnökseen. Molemmat edustavat oikeistolaista kansallista toimintapuoluetta (PAN).
Heinäkuun presidentinvaalit täpärästi hävinnyt vasemmistolainen demokraattinen vallankumouspuolue (PRD) on uhannut järjestää marsseja ja syömälakkoja Appon tueksi vaatien liitovaltion poliisin poistumista Oaxacasta.
PRD ei ole tunnustanut vilpillisinä pitämiensä presidentinvaalien tulosta ja aikoo estää Calderónin pääsyn virkaan.
Appo korostaa kuitenkin riippumattomuuttaan puolueista ja torjuu PRD:n johtajan Andréz López Obradorin tarjoaman yhteistyön.
Oaxacan kuvernööri on edustanut PRI:tä 77 viime vuoden ajan. Nyt puolue on jakaantunut Ruizin asiassa: maltillisimmat kehottavat häntä harkitsemaan vetäytymistä virasta, mutta jyrkin linja torjuu sen kiivaasti.
Ruiz itse vakuuttaa, ettei hän aio erota tai jäädä virkavapaalle, "koska se ei ratkaisisi ongelmaa". Häntä ei saada viralta ilman Meksikon parlamentin päätöstä. Sitä yritettiin lokakuussa, mutta kannatus jäi liian pieneksi.
Historiantutkija Lorenzo Meyer arvioi, että Ruizin vetäytyminen auttaisi rauhoittamaan tilannetta välittömästi.
"Se ei kuitenkaan poistaisi edes perustavimpia ongelmia. Poliisimiehitys on Oaxacassa vain laastaria, joka tuskin peittää pahasti tulehtuneita sosiaalisia ja poliittisia haavoja", hän pohtii.
Parempaa palkkaa vaatineet opettajat menivät lakkoon toukokuussa, ja kesäkuussa Ruiz lähetti poliisit hajottamaan lakkolaisten leiriä. Tyytymättömyys leimahti ja Appo syntyi.
Sittemmin Appo on vallannut eräitä virastoja ja yksityisiä radioasemia sekä järjestänyt Ruizin eroa vaativia mielenosoituksia. Useita Appon johtajia on etsintäkuulutettu kapinoinnista ja varkauksista epäiltyinä.
Appon mukaan Ruizin lähettämät järjestysjoukot ovat surmanneet selkkauksen kuluessa yli 15 henkeä ja kiduttaneet pidättämiään ihmisiä.
Oaxaca kuuluu Meksikon köyhimpiin osavaltioihin. Alueen 3,5 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä ja vailla peruspalveluja vesi- ja viemärihuollosta katuvalaistukseen, Oaxacan ihmisoikeusverkosto kertoo.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia