Kylmän sodan arkkitehdit Kissinger ja Shultz täydellisen ydinkoekiellon puolella

Yhdysvaltojen entiset ulkoministerit ja kylmän sodan arkkitehdit Henry Kissinger ja George Schultz, ex-puolustusministeri William Perry sekä Neuvostoliiton ydinaseistuksen purkamiseen olennaisesti vaikuttanut senaattori Sam Nunn ottavat voimakkaasti kantaa ydinaseriisunnan puolesta. Republikaaneja ja demokraatteja palvelleet raskaan sarjan vaikuttajat haluavat täys-käännöksen maansa ydinasepolitiikan linjaan. Kissinger oli Yhdysvaltojen ulkoministerinä vuosina 1973-77, George Schultz vuosina 1982-89, ja William Perry puolustusministerinä vuosina 1994-97. Senaattori Sam Nunn puolestaan on entinen senaatin asevaliokunnan puheenjohtaja.

He esittävät Wall Street Journalissa neljäs tammikuuta julkaistussa artikkelissa, että Yhdysvaltojen johdolla ryhdyttäisiin pontevasti tavoittelemaan täydellistä ydinaseista luopumista, joka oli jo Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatsovin tavoitteena Reykjavikin huippukokouksessa vuonna 1986.

Kirjoittajien mukaan kylmän sodan aikaisen ydinasedeterrenssin jälkeen ollaan siirtymässä uuteen turvallisuusaikakauteen, jossa ydinaseisiin luottaminen on entistä kyseenalaisempaa ja riski-alttiimpaa. Niitä voitaisiin riisua, koska ne ovat lisäksi käyttökelvottomia aikakauden keskeistä uhkaa, terrorismia vastaan.

Kirjoittajien mielestä nyt on oikea hetki luopua ydinaseesta, minkä vuoksi USA:n tulisi ottaa kansainvälinen aloite käsiinsä ja sitoutua myös täydelliseen ydinkoekieltoon (CTBT), josta maa on kieltäytynyt viimeiset 10 vuotta. Tietyistä ydinaseista, kuten "etumaastoon sijoitettavista" lyhyen kantaman aseista, tulisi luopua kokonaan.

Molempien johtavien puolueiden ikävaikuttajat haluaisivat myös estää asekelpoisen uraanin ja plutoniumin tuotannon, asettaa rikastetun uraanin ja plutoniumin tehokkaaseen valvontaan sekä palauttaa välittömässä käyttövalmiudessa olevat ohjukset normaalikannalle.

Artikkelin kirjoittajat ilmeisesti tarjoavat pohjaa ydinsulkusopimuksen kokonaisuudistukselle, jossa ydinasevallat myös käytännössä riisuisivat sekä aseistustaan ja tuotantopotentiaaliaan. Tämän ne voivat tehdä huoletta, sillä varastoissa on yli 30 000 pommia -ja kun ydinaseiden käyttöikä on 40-60 vuotta, olemassa olevia ydinkärkiä voidaan käyttää vielä 2040-luvulla. YK:n ydinsulku-sopimuksen (NPT) tarkistuskonferenssi päättyi keväällä 2005 saamatta loppuasiakirjaa aikaan. Seuraava NPT-valmistelukokous on toukokuussa.

Tällä hetkellä USA on poliittista päätöstä vaille valmis tuottamaan uusia RRW-ydinkärkityyppejä (Reliable Replacement Weapon). Vaihtoehtoja on kaksi, ja uskotaan että W-88-tyypin pommin uusi räjähdeosa aiotaan panna tuotantolinjalle tämän vuoden loppupuolella.

Lähde: Wall Street Journal (4.1.2007, s. A15): A World Free of Nuclear Weapons

Lisätietoja: Jan Koskimies Pääsihteeri Sadankomitea 09 141336