Taistelu leivästä jatkuu Kuubassa

Ruokaa on tarjolla enemmän kuin ennen, mutta kuubalaisten varallisuus ei ole kasvanut tarjonnan kanssa. Halpa säännöstelyruoka riittää enää reiluksi viikoksi. Loput ruoat on hankittavat torilta, jossa hinnat ovat monille liian kovat.

Ruokapöydän antimet kuuluvat yhä keskiverron kuubalaisperheen suurimpiin huolenaiheisiin.

”Jo silloin kun nousen aamulla ylös ja lähden töihin, alan miettiä, mitä valmistan illalliseksi”, 40-vuotias kuubalainen naisopettaja sanoo. Perheeseen kuuluu miehen ja kahden lapsen lisäksi naisen isä.

Yli 40 vuotta jatkunut Yhdysvaltain kauppasaarto varjostaa yhä Kuuban taloutta, mutta naisen mukaan ongelmat ovat nyt erilaisia kuin 1990-luvun laman ja ruokapulan aikaan.

”Kaupoissa ja maataloustuottajien markkinoilla on nyt paljon enemmän tavaraa kuin ennen, mutta meillä ei vain ole varaa niihin”, kertoo nainen, joka suostui haastateltavaksi vain nimettömänä.

Isän eläke mukaan lukien perheen kuukausitulot ovat noin tuhat pesoa, joka vastaa 40:tä vaihdettavaa pesoa. Molemmat valuutat ovat laillisia, mutta joitakin hyödykkeitä voi ostaa vain vaihdettavalla pesolla. Vaihtokurssi on 25 pesoa tai 0,80 Yhdysvaltain dollaria.

Nainen myöntää, ettei hänen perheensä kuulu kaikkein köyhimpiin. Heillä on oma talo, poika on jo töissä ja tyttären koulutus, kuten isän tarvitsema lääkäriapukin, ovat Kuubassa ilmaisia.

”Säännöstelykupongeilla ei kuitenkaan saa enää tarpeeksi tavaraa, kuten ennen”, nainen valittaa.

Vuosittain perheille jaettavien säännöstelykirjojen on määrä turvata edulliset perustarvikkeet kaikille ja kattaa vähintään puolet ravinnontarpeesta.

Säännöstely koskee riisiä, papuja, sokeria, kahvia, ruokaöljyä, munia, suolaa, pastaa, leipää, keksejä, kalaa, kanaa sekä muuta lihaa ja makkaraa. Lapsille taataan myös maitoa ja jugurttia.

Havannan yliopiston selvityksen mukaan tuetut perustarvikkeet tulevat maksamaan 26-38 pesoa henkeä kohti kuukaudessa.

Aina 1980-luvulle asti säännöstelyruoka riitti koko kuukaudeksi, mutta nyt enää 10-12 päiväksi, vahvistavat sekä tutkijat että kuluttajat.

Loppu on hankittava torilta markkinahintaan. Naudanlihaa, öljyä ja voita saa vain vaihdettavilla pesoilla. Opettajan mukaan neljänneskilo voita tulee maksamaan yli 30 pesoa.

Tilasto vuodelta 2001 kertoo, että Havannan asukkaat käyttivät 66 prosenttia tuloistaan ruokaan ja juomaan. Costa Ricassa osuus on 33, Espanjassa 26 ja Suomessa 23 prosenttia.

Yliopiston selvityksen mukaan kuubalaisten ravitsemustilanne koheni hiukan vuosina 2001-2005, kun riisi- ja papusadot paranivat. Myös lihatuotteita, soijajugurttia ja ruokaöljyä oli tarjolla aiempaa paremmin.

Opettaja kertoo, että hänen lähitorillaan sianliha maksaa liki 50 pesoa ja sipuli 10-20 pesoa kilolta.

Niin ikään nimettömänä pysyttelevä taloustieteilijä kertoo, että markkinahinnat nousivat viime vuonna yli neljä prosenttia ja edellisvuonna seitsemisen prosenttia.

Hänen mukaansa vain tuotannon kasvu voisi laskea hintoja, mutta vilja- ja juurikasvien tuotanto väheni viime vuonna kymmeneksen. 2005 lasku oli 20 prosenttia, mistä syytettiin jatkuvaa kuivuutta.

Karjataloudessa on myös jääty alle 1980-luvulla vallinneiden tuotanto- ja tehokkuustasojen, taloustieteilijä sanoo.

”Vuonna 2006 koko maassa satoi runsaasti ja pyörremyrskyiltä vältyttiin. Se osoittaa, ettei maataloustuotannon heikkenemistä voi panna pelkästään sääolojen syyksi”, hän jatkaa.

Aihe oli joulukuussa esillä Kuuban parlamentissa, jossa ilmeni, ettei valtio ole maksanut viljelijöille.

”Miten voimme saada ruokaa, jos emme maksa niille, jotka tuottavat 65 prosenttia siitä, mitä syömme”, tivasi virkaatekevä presidentti Raúl Castro, joka on myös kansanedustaja.

Maatalousviranomaiset velvoitettiin tuomaan asiasta selvä ja verukkeeton raportti parlamentin kesäkuiseen istuntoon.

Talouden asiantuntijoiden mielestä Kuuban pitää lisätä niin maatalouden kuin teollisuudenkin ruoantuotantoa alentaakseen hintoja, mutta myös vähentääkseen riippuvuutta tuonnista. Se on kasvanut 35 prosenttia kahden viime vuoden aikana.

Virallisen tilaston mukaan Kuuba käytti viime vuonna 724 miljoonaa euroa turvatakseen säännösteltyjä elintarvikkeita 11-miljoonaiselle väestölleen.