Itä-Timor otti vaaliaskeleen eteenpäin

Itä-Timorin maanantainen presidentinvaalipäivä sujui rauhallisesti ja vaalien tarkkailijat raportoivat vain pienistä yhteenotoista.

Itä-Timorin yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne on viimeisen vuoden ajan ollut epävakaa. Keväällä 2006 poliittiset erimielisyydet ja eri instituutioiden keskinäiset epäluulot kärjistyivät äärimmilleen.

Silloinen pääministeri, hallitsevan Fretilin- puolueen johtaja Mari Alkatiri, erotti maan armeijan sotilaista noin 600 eli lähes puolet. Samaan aikaan Fretliinin sisäministeri Rogerio Lobato aseisti salaa puolueensa omia turvallisuusjoukkoja.

Sotilaiden ja poliisin välisissä ja sisäisissä yhteenotoissa useat ihmiset saivat surmansa ja maan hallintokoneisto halvaantui toiminnoissaan täysin. Pääkaupunki Dilin katuja ryhtyivät terrorisoimaan toimettomat työttömät ja Indonesian miehityksen ajan traumaattisissa olosuhteissa lapsuutensa viettäneet nuorisojoukot. He polttivat rakennuksia, ryöstivät omaisuutta ja tappoivat vihollisiksi luulemiaan kanssaihmisiä.

Lopulta presidentti Xanana Gusmao ja Itä-Timorin hallitus kutsuivat pääosin australialaisista koostuneet rauhanturvajoukot luomaan järjestystä syntyneeseen kaaokseen. Myös YK päätti perustaa Itä-Timorille poliisimission, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2008 helmikuuhun.

Tapahtumien seurauksena ja muistumana itsenäisyystaistelusta monien itätimorilaisten mieliin syntyi jako läntisistä ja itäisistä itätimorilaisista, joka näkyi myös nyt pidetyssä presidentinvaalissa.

Itä-Timorin itsenäisyyskamppailu rakentui pitkälle Fretilinin organisaation varaan, jonka johtajia myös Gusmao ja pääministeri Jose Ramos-Horta ovat alunperin olleet. Vahvimmillaan Fretilin oli maan itäisissä osissa. Puolueella on kannatusta myös maan länsiosissa, mutta siellä kavahdetaan Fretilinin ylivaltaa. Tämä asetelma heijastui viimeisen vuoden tapahtumiin ja on yksi selitys levottomuuksille.

Itä-Timorin politiikassa itä-länsi- jakoon perustuvalla huhukulttuurilla on vahva asema. Sen avulla lapsuutensa traumaattisissa olosuhteissa viettäneitä, koulumattomia nuorisojoukkoja voidaan yhteiskunnallisten ääriainesten toimesta provosoida toisiaan vastaan.

Presidentin virasta kilpaili kaikkiaan kahdeksan ehdokasta. Kuukauden päästä pidettävälle ratkaisevalle toiselle kierrokselle selvisivät Alkatirin viime kesänä pääministerinä korvannut, vuoden 1996 rauhannobelisti ja sitoutumaton Jose Ramos-Horta sekä Fretiliniä edustava parlamentin puhemies Fransisco Guterres. Ramos-Horta sai äänistä 23 ja Guterres 29 prosenttia.

Istuva presidentti ja Itä-Timorin suotuin poliitikko Xanana Gusmao tukee Ramos-Hortaa uudeksi presidentiksi. Gusmao on perustamassa uutta puoluetta kesä-syyskuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin. Hän on ilmoittanut pyrkivänsä maan pääministeriksi. Pääministerin poliittiset valtaoikeudet ovat suuremmat kuin presidentillä, mutta presidentin asemassa oleva poliitikko on useimpien itätimorilaisten mielissä maan poliittinen johtaja. Siksi puolueiden on tarkkaan kuunneltava hänen sanomisiaan.

Fretilin-puolueella on enemmistö YK-hallinnon aikana vuonna 2001 valitun parlamentin paikoista ja Gusmao uskoo uuden puolueen avulla estävänsä Fretliniä saavuttamasta uutta yksinkertaista enemmistöä. Gusmao on syyttänyt Fretiliniä sukeutuneeksi ja itätimorilaisten valtaenemmistön köyhyyteen välinpitämättömästi suhtautuvaksi poliittiseksi voimaksi. Fretilin taas on sanonut Gusmaon pyrkivän yksinvaltiaaksi.

Itä-Timorilla yli puolet työikäisestä väestöstä on työttömänä ja puolet lapsista aliravittuja. Vuonna 2002 itsenäistyneelle valtiolle on alkanut kertyä huomattavia tuloja Timorin meren öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämisestä. Toistaiseksi rahat ovat mm. korruption pelosta seisseet washingtonilaisella pankkitilillä.

Vaalikampanjassaan Jose Ramos- Horta on ilmoittanut tahtovansa sijoittaa osan rahoista laajoihin sosiaalisiin ohjelmiin. Itä-Timor ei painostuksesta huolimatta ole ainakaan toistaiseksi suostunut velkaantumaan kansainvälisille rahotuslaitoksille. Epäselvää on mitkä poliittiset voimat ovat jatkossa valmiit pitämään tästä valinnasta kiinni.

Tulevien vuosien kasvavista öljy- ja kaasurojalteista huolimatta, maa tarvitsee kansainvälistä tukea kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi sekä poliittisen demokratian ja avoimen hallintokulttuurin kehittämiseksi. Monet Itä-Timorin kansalaisjärjestöistä ovat vaatineet YK.ta perustamaan maahan poliisioperaation ohella myös siviilikriisinhallintamission. Ympäristöjärjestö HABURAS on ollut huolestunut siitä, ettei öljyn ja kaasun hyödyntämisen ympäristövaikutuksiin ole kunnolla kiinnitetty huomiota.

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tuloksesta tullaan Itä-Timorilla vielä kiistelemään. Vaikka eri tarkkailijajärjestöt sanovat vaalin tuloksen ilmaisevan itätimorilaisten äänestäjien tahtoa, on viisi ensimmäisen kierroksen kahdeksasta ehdokkaasta jättänyt vaalikomissiolle protestin.

He vaativat avointa äänten laskua, koska noin 30 % prosenttia annetuista äänistä hylättiin. Tarkkailijoiden mukaan äänet hylättiin siksi, etteivät kaikki äänestäjät olleet selvillä siitä, miten valittu ehdokas äänestyslipukkeeseen pitäisi merkitä. Tarkkailijoiden mukaan tästä ongelmasta ovat kaikki ehdokkaat kärsineet samalla tavoin.