Afrikan vesiongelmien ennustetaan pahenevan roimasti

Afrikassa 25 maata kärsii vesipulasta tai veden niukkuudesta 20-30 tulevan vuoden aikana, tutkijat ennustavat. Vesiongelmien kanssa painiskelee siten noin 150 miljoonaa afrikkalaista vuonna 2025.

Ennusteen esitti Ahmed Nejjar Maailman terveysjärjestön WHO:n Afrikan-toimistosta Afrikan vesitilannetta pohtineessa kokouksessa Etelä-Afrikan Pretoriassa.

Ilmastonmuutos näkyy tutkijoiden mukaan Afrikassa sateiden vähenemisenä, pahentuneina kuivuuskausina ja jokien pinnan laskuna. Jotkut joet kuivuvat kokonaan.

"Kävin Limpopojoella huhtikuun alussa, joka on sadekauden loppua, mutta veden pinta oli silti alhaalla", kertoo Marius Classen, joka johtaa vesiasioiden osastoa eteläafrikkalaisessa CSIR-tutkimuslaitoksessa.

Sama ilmiö näkyy muuallakin Afrikassa. Maanosan suurimman makean veden altaan, Viktoriajärven, pinta on laskenut kymmenen viime vuoden ajan, mikä on haitannut muun muassa Ugandan sähköntuotantoa.

Viktoriajärven vettä hyödyntävät Ugandan ohella Kenia ja Tansania. Pinnan laskusta syytetään ilmastonmuutoksen ohella veden johtamista läheiseen patoon.

Limpopojoki virtaa Zimbabwen ja Etelä-Afrikan alueella. Etelä-Afrikan Limpopon maakunnassa asuu kahdeksan miljoonaa ihmistä.

"Valtaosa asukkaista hyödyntää pohjavettä, jota joki ruokkii. Joen kuivuminen vaikuttaa myös pohjaveteen", Classen selittää.

Nejjarin selvitys vahvistaa pohjaveden tärkeän roolin Afrikassa. "Arviolta yli 75 prosenttia afrikkalaisista saa juomavetensä pääasiassa pohjavedestä", hän sanoo.

"Ennen sateita saatiin runsaasti, mutta ne ovat katoamassa. Odotettavissa on lisää kuivuuskausia", Etelä-Afrikan maatalousteknisen laitoksen tutkija Kevin Scott jatkaa.

Pretoriaan kokoontuneet asiantuntijat varoittivat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat Afrikassa ennen muuta vesioloissa. Kiihtyvien säänvaihtelujen myötä odotettavissa on äärimmäisiä ja entistä voimakkaampia "vesi-ilmiöitä".

Scottin mukaan sateiden väheneminen vaatii Afrikan mailta entistä tiiviimpää yhteistyötä ja jaettua näkemystä.

Vesiasioihin erikoistuneen eteläafrikkalaisen Mvula Trust -järjestön edustaja Johnson Klu painottaa sadeveden talteenoton merkitystä.

Järjestö on turvannut viiden viime vuoden aikana veden 750 000 eteläafrikkalaiselle ja kohentanut puolen miljoonan sanitaatio-oloja.

Etelä-Afrikan vesi- ja metsäministeriön edustaja Cornelius Ruiters lupaa perusvesihuollon kaikille asukkaille vuonna 2008. Sanitaation osalta tavoite on vuodessa 2010.

Monissa muissa Afrikan maissa ennuste on kuitenkin paljon huonompi. Esimerkiksi Zimbabwessa pitkittynyt kuivuus on kärjistänyt poliittista ja taloudellista kriisiä. Maasta on lähtenyt kolmisen miljoonaa ihmistä pääasiassa Etelä-Afrikkaan, Botswanaan ja Sambiaan.

Läntisen Sudanin Darfurissa jatkuva selkkaus ja sen aiheuttama valtava pakolaiskriisi juontuvat myös niukkenevista luonnonvaroista, vesi mukaan luettuna.

"Nigerian pinta-alasta aavikoituu 2 160 neliökilometriä joka vuosi, minkä tuloksena maanviljelijät ja karjankasvattajat muuttavat kaupunkeihin", Sue Taylor Maailman luonnon säätiön Pretorian-toimistosta muistuttaa.

"On alettu puhua veden vuoksi puhkeavista sodista, ja ilmastonmuutos lisää niiden mahdollisuutta", Taylor varoittaa.