EU:n ilmastopolitiikka horjuu idässä

Merkittävä osa EU:n tuista itäisille jäsenmailleen menee kuljetussektorin kehittämiseen. Tierakentamisen suosiminen vaarantaa päästöjen vähennystavoitteet, ympäristöjärjestöt moittivat.

Liki kolmannes Euroopan unionin avusta uusille itäisille jäsenmailleen menee lähivuosina kuljetussektorin kehittämiseen, ja valtaosa siitä on tienrakennusta, ympäristöjärjestöt sanovat.

Maan ystävät on analysoinut EU:n tukihankkeita itäisen Keski-Euroopan maissa.

Joukkoon kuuluvat vuonna 2004 liittyneet Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekki, Unkari ja Viro sekä tämän vuoden alusta mukaan otetut Bulgaria ja Romania.

Kymmenelle valtiolle on myönnetty EU:n tukea vuosille 2007-2013 kaikkiaan 117 miljardia euroa. Siitä 30 prosenttia menee kuljetusalalle, jonka potista puolet haukkaa moottori- ja muiden teiden rakentaminen.

Ympäristöjärjestöjen mielestä apu on räikeässä ristiriidassa EU:n omien ilmastotavoitteiden kanssa.

Yhteisö lupasi maaliskuussa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja enemmänkin, jos maailman muut rikkaat maat lähtevät mukaan talkoisiin.

Juuri auto- ja rekkaliikenteen kasvu lisää uusissa EU-maissa haitallisia päästöjä kiivaimmin. Ympäristöväki suomii EU:ta, että se rohkaisee julkisin varoin itäeurooppalaisia autoilemaan esimerkiksi raideliikenteen suosimisen sijasta.

Vakavista saasteongelmista kärsivä Unkarin pääkaupunki Budapest esimerkiksi alkoi jo 1990-luvulla vähentää joukkoliikenteen julkista tukea.

Tshekin tasavallassa, Sloveniassa ja Liettuassa on nyt enemmän autoja asukasta kohti kuin Tanskassa.

Martin Konecny Maan ystävistä pitää EU:n politiikkaa ristiriitaisena.

”Yhtäältä ilmastonmuutokselle yritetään oikeasti tehdä jotain, mutta toisaalta rahoituspolitiikka jatkuu entiseen malliin.”

Järjestön mukaan EU:n uusista jäsenmaistä suurimman, Puolan, työllisyys- ja kasvusuunnitelmat voivat kolminkertaistaa sen kasvihuonepäästöt vuonna 2013 vuoden 2003 tasosta.

Nimettömänä haastateltu puolalainen diplomaatti hämmästelee lukuja, mutta arvioi, ettei Puola pysty kehittämään teollisuuttaan ilman päästöjen kasvua.

Maan ystävät tutki uusien jäsenmaiden suunnitelmia EU-tuen käytöstä ja katsoo, että ainoastaan Liettua ottaa energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvat energianlähteet vakavasti. Maa aikoo suunnata viisi prosenttia avusta näihin kohteisiin. Puolan ja Unkarin suunnitelmissa osuus on yhden prosentin luokkaa.

Ympäristöjärjestöjen mielestä Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa pitäisi pikimmin parantaa korkeiden asuinkerrostalojen energiatehokkuutta, sillä niiden lämpöhävikki on valtava.

Järjestö laskee, että talojen tiivistäminen vaatisi 25 miljardin euron sijoituksen, mutta toisi mittavat säästöt energialaskuihin.

EU:n luottolaitos, Euroopan investointipankki (EIB), on myös joutunut luonnonystävien hampaisiin.

Bankwatch-järjestö on tutkinut EIB:n vuosina 1996-2005 liikennehankkeisiin myöntämiä 112 miljardin euron lainoja. Yli puolet meni tie- ja lentoliikenteeseen, joten EIB:kin saa satikutia saastuttavimpien liikennemuotojen suosimisesta.

Pankki on rahoittanut laajennuksia Lontoon Heathrow'ssa, Amsterdamin Schipholissa ja Madridin Barajasissa. Kun lentokenttien uusi kapasiteetti on käytössä, niiden hiilidioksidipäästöt ylittävät vaikkapa Irlannin tai Norjan vuotuiset päästöt.

Yksityisellä puolella suurimpien EIB:n lainojen saajia ovat olleet Bankwatchin mukaan autotehtaat.

”Näytön valossa EIB:tä ovat ohjanneet asiakkaiden toiveet pikemminkin kuin vastaaminen Eurooppaa ja maailmaa kohtaaviin haasteisiin”, kuljetusasioita Bankwatchissa seuraava Anelia Stefanova sanoo.

Hän vaatii loppua EIB:n lentokoneita ja autoja suosivalle lainakulttuurille.

EIB:n edustajan mukaan pankki on parantanut tapojaan tutkitun jakson jälkeen. Pankin tehtävä on yhä tukea EU:n kuljetuspolitiikkaa, mutta nyt ympäristöseikat aiotaan ottaa huomioon jokaisessa lainapäätöksessä.

Lainojen volyymilla mitattuna EIB on maailman suurin julkinen kansainvälinen rahoituslaitos.