Toiveita USAn ja Iranin lähentymisestä

Ilmassa on merkkejä siitä, että Yhdysvaltain ja Iranin pitkä keskinäinen kyräily alkaa lientyä neuvotteluhaluksi. Näin arvioivat tarkkailijat kummassakin maassa.

Iranin ja Yhdysvaltain välit ovat olleet hyiset vuonna 1979 tapahtuneesta Iranin islamilaisesta vallankumouksesta lähtien. Nyt maat pohtivat, miten ne voivat päästä pattitilanteesta kasvojaan menettämättä.

Iran on ilmoittanut olevansa valmis neuvotteluihin, kunhan niille ei aseteta ennakkoehtoja.

Yhdysvaltain edustajat ovat viime kuukausina syyttäneet Irania siitä, että se toimittaa Irakin shiiakapinallisille räjähteitä, joilla nämä iskevät amerikkalaisjoukkoja vastaan.

Iran on kiistänyt syytökset, eikä Yhdysvallat ole kyennyt esittämään pitäviä todisteita niiden tueksi.

Toinen kiistanaihe on ollut Iranin ydinohjelma, jonka Yhdysvallat sanoo tähtäävään atomipommin valmistukseen. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on toistuvasti sanonut, että Iranin ydinasehanke estetään tarvittaessa vaikka voimakeinoin.

Iran kuitenkin kelpuutettiin mukaan toukokuun alussa Egyptissä järjestettyyn kansainväliseen kokoukseen Irakin vakauttamisesta, mikä voi tasoittaa tietä diplomatialle.

Iranilaiset asiantuntijat arvioivat, että USA on jo luopunut ajatuksesta hyökätä Iraniin Afganistanin ja Irakin kalliiksi tulleiden kokemusten jälkeen. YK:n asteittain kiristyvät pakotetoimet edustavat nyt kovaa diplomatiaa Irania vastaan.

”Länsi uskoo yhtäältä, ettei Iranin talous kestä pakotteita, ja toisaalta, että saarrolla näännytetty Iran suostuu lopulta neuvottelemaan ydinhankkeistaan”, Teheranista tavoitettu iranilainen toimittaja Mashallah Shamsolvaezin pohtii.

”Iran on ainoa valtio, joka pystyy estämään pahenevan kriisin Afganistanissa ja Irakissa. Jos vakaus alkaa horjua Iranissakin, tilanne käy entistä vaarallisemmaksi”, sanoo Shamsolvaezin, joka on päätoimittanut useita Iranin hallituksen lakkauttamia uudistusmielisiä lehtiä.

”Hyökkäys Iraniin loisi alueelle jännitystä, jonka vaikutukset tuntuisivat Afganistanin ja Kiinan rajalta aina Irakiin ja Jordaniaan asti. Siksi sellainen hyökkäys ei ole kovin todennäköinen”, hän jatkaa.

Iranin-tutkimusta Yhdysvaltain Stanfordin yliopistossa johtava tohtori Abbas Milani uskoo myös diplomatian olevan nyt voitolla.

”Sekä Iranissa että Yhdysvalloissa on varmasti vähemmistöjä, joilla on omat syynsä janota sotilaallista yhteenottoa, ja muutkin haluavat pitää kaikki optiot pöydällä. Päättäjien enemmistö sekä Washingtonissa että Teheranissa on kuitenkin oivaltanut, että nyt kannattaa pyrkiä suoriin neuvotteluihin epäonnistumisen uhallakin”, Milani arvioi.

Hän kaavailee toisenlaisia suoria neuvotteluja kuin ne, joissa Iranin pappisjohto haluaisi sanella Yhdysvaloille vaatimuksiaan. Listalle pitäisi Milanin mielestä ottaa kaikki maiden välejä hiertävät asiat, Iranin ihmisoikeudet mukaan lukien.

”Yhdysvaltojen täytyy tunnustaa, että vain iranilaiset voivat luoda maahansa demokratian. USA:n ei kuitenkaan pidä lakata vastustamasta ihmisoikeusloukkauksia, joihin Iranin johto syyllistyy”, Milani selittää.

Ajatus suorista neuvotteluista Yhdysvaltain kanssa on herättänyt vilkasta keskustelua Iranissa. Maan johdon kovaa linjaa tukevan Kayhan-lehden pääkirjoituksessa on kehotettu hallitusta käyttämään tilaisuutta hyväkseen ja antamaan USA:lle kunnon opetuksen.

Lehden mukaan Yhdysvallat yrittää vain vapautua ahdingostaan Irakissa Iranin avulla. Päästyään pälkähästä USA olisi pian taas Iranin kimpussa, lehti ennustaa.

Iranissa moni tulkitsee Kayhanin linjanvedon viralliseksi propagandaksi. Nimettömänä esiintyvä teheranilainen tarkkailija arvioi, että pohjimmiltaan Iranin johdon kova linja haluaa neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa.

Hän muistuttaa huhtikuisesta välikohtauksesta, jossa Iran pidätti 15 brittiläistä merimiestä. Tuolloin Kayhan kuului ärhäkkäimpiin viestimiin, jotka vaativat ”brittivakoojille” oikeudenkäyntejä tai jopa kuolemaa.

”Presidentti kuitenkin vapautti heidät 'pääsiäislahjana' ja sai jopa ihailua samoilta iranilaisilta, jotka aiemmin marssivat kaduilla vaatien merimiehille rangaistuksia”, iranilainen sanoo.

”Mitä kovempaa kieltä ajatollahit käyttävät, sitä hanakammin he pyrkivät keskusteluihin. Se on iranilainen neuvottelutyyli”, hän jatkaa.