Kesävaalit kiristävät jännitystä Turkissa

Turkin vaalien aikaistamisen oli määrä rauhoittaa tilannetta niin, että panssarivaunut pysyisivät kasarmeilla, opiskelijat luennoilla ja turistit basaareissa. Mielenosoitukset kuitenkin jatkuvat ja jännitys väreilee ilmassa.

Turkkilainen arki palasi toviksi normaaliksi, kun ulkoministeri Abdullah Gül veti pois ristiriitoja herättäneen presidenttiehdokkuutensa, jolle ei löytynyt riittävää tukea valinnan tekevästä parlamentista.

Paluu arkeen ei kuitenkaan koskenut poliitikkoja, koska parlamenttivaalit on aikaistettu heinäkuun 22. päivään aiemmin kaavaillusta marraskuusta.

Tilanne tuli yllätyksenä puolueille, jotka valittavat valmisteluajan lyhyydestä. Johtava oppositioryhmä, tasavaltalainen kansapuolue (CHP), vaati turhaan vaalien siirtämistä sillä perusteella, että moni lomalainen ei pääse äänestämään.

Tarvitaan uudenlaista kampanjointia mediassa ja varsinkin televisiossa.

Aiemmin päävälineitä olivat radio ja vaalikulkueet. Nyt puolueet haalivat avukseen kansainvälisiä mainostoimistoja.

Suosittu ulkomainostila on tiukassa, sillä jäätelö- ja virvoitusjuomatehtaat ovat jo ehtineet varata paikat koko kesäksi.

Markkinointijippoja mietitään kuumeisesti esimerkkinä yrittäjätaustaisen Cem Uzanin menestys vuoden 2002 vaaleissa. Hän keräsi yhdeksän prosentin kannatuksen tarjoilemalla kansalle ilmaisia konsertteja ja kebabeja.

Puoluekentässä käy muutenkin kuhina, sillä se on sirpaleinen lukuun ottamatta vasemmistolaista CHP:tä ja hallitsevaa islamilaista oikeus- ja demokratiapuoluetta (AKP).

Oikean tien puolue (DYP) ja Anavatan-puolue ovat jo sopineet vaaliliitosta, ja CHP neuvottelee demokraattisen vasemmiston (DSP) kanssa. Aiemmin vasemmiston yhteistyö ei ole sujunut.

Nykyisen parlamentin istuntokausi jatkuu vielä, ja AKP yrittää kiireellä muuttaa perustuslakia. Se ajoi vastikään läpi päätöksen presidentin vaalitavan muuttamisesta suoraksi kansanvaaliksi.

Päätös vaatii kuitenkin presidentti Ahmet Necdet Sezerin hyväksynnän, ja tämä saattaa hylätä sen, jolloin edessä on uusi parlamenttikäsittely ja mahdollisesti kansanäänestys.

Siksi presidentinvaalit ja kansanäänestys peruslaista järjestetään todennäköisesti vasta parlamenttivaalien jälkeen. Se jatkaisi Sezerin kautta vuoden lopulle, mikä vastaa opposition ja Turkin asevoimien toiveita.

AKP haluaakin aikaistetuilla vaaleilla vahvistaa enemmistöään kansankokouksessa voidakseen ratkaista presidentin valinnan.

Sekularistit, jotka haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään, kammoavat Gülin valintaa osin siksi, että tämän vaimo Hayrunisa Gül tunnetaan aktiivisena islamin puolustajana. Hän on muun muassa valittanut Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen Turkin yliopistoilla vallitsevasta huivikiellosta, mutta valitus hylättiin.

Turkin asevoimat on ilmoittanut selvin sanoin puuttuvansa asiaan, jos tasavallan sekulaariset periaatteet joutuvat uhatuiksi. Ukaasi voi vaikuttaa äänestäjiin niin, ettei AKP saakaan tavoittelemaansa vahvaa enemmistöä parlamenttiin.

Silloin presidentiksi valittaisiin todennäköisesti poliittisesti neutraali henkilö, kuten sotilaat ja istuva presidentti toivovat.

Jos AKP kuitenkin saisi hallintaansa edustajainhuoneen enemmistön, hallituksen ja presidentinviran, se voisi ryhtyä opposition ja armeijan pelkäämiin uudistuksiin, joissa islamin rooli yhteiskunnassa korostuisi.

AKP voisi myös lopettaa lakimuutoksilla armeijan vahvan aseman yhteiskunnassa, mikä kävisi yksiin Euroopan unionin demokratiavaatimusten kanssa.

AKP:n vaalivoittoa pidetään yhä todennäköisenä. Vastarinta kuitenkin voimistuu, sillä arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä osoitti 13. toukokuuta mieltään Izmirissä sekularismin puolesta. Panssarivaunut ovat toistaiseksi kasarmeilla, mutta moottorit pidetään käynnissä.