EU haluaisi yrityslobbarien palkkiot julkisiksi

Yritysten etuja Brysselissä edistävät lobbarit vastustavat Euroopan unionin vaatimusta palkkioidensa julkistamisesta.

Euroopan komissio aikoo perustaa ensi keväänä julkisen rekisterin lobbareista ja näiden palkkioista. Tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista, mutta väärien tietojen antamisesta voitaisiin rangaista.

Hanke herättää epäilyjä joka suunnalla. Lobbausta valvovan yhdysvaltalaisen Media- ja demokratiakeskuksen edustaja John Stauber tyrmää naurettavana ajatuksen vapaaehtoisesta rekisteristä. "Ei ketään voi vetää vastuuseen vapaaehtoisen käytännön rikkomisesta."

Nimettömänä esiintyvä yrityslobbari taas katsoo, että palkkioiden julkistaminen loukkaa luottamuksellista asiakassuhdetta ja vapaata kilpailua.

Brysseliin on kerääntynyt jo 15 000 lobbarin joukko. Washingtonissa heitä häärii viitisen tuhatta enemmän.

Yksityisen sektorin vaikutusta EU:hun valvova Corporate Europe Observatory (CEO) arvioi Brysselin lobbausfirmojen yhteenlasketun liikevaihdon 750 miljoonaksi euroksi. Toimeksiannoista liki 40 prosenttia tulee Yhdysvalloista.

CEO:n Erik Wesselius pitää erityisen harhaanjohtavana lobbausta, jossa yrityksen asialle laitetaan peitejärjestö. Maailman suurimpiin pr-yrityksiin kuuluva Burson Marsteller on tunnettu siitä Yhdysvalloissa ja aloittanut saman myös Euroopassa.

European Women for HPV Testing ilmaantui kampanjoimaan naisille tehtävien papilloomavirustestien puolesta. "Liikkeen" takaa löytyi yhdysvaltalainen biotekniikkayritys Digene, joka oli patentoitunut testausmenetelmän.

Wesseliuksen mukaan valvontaa kaipaavat myös "think tankit" eli tutkimuslaitokset, joista osa toppuuttelee Euroopan intoa torjua ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi International Council for Capital Formation, korostaa ydinvoiman roolia kasvihuoneilmiön hillinnässä. Sen yhdysvaltalainen sisarlaitos on arvostelee jyrkästi Kioton sopimusta ja saa rahoitusta öljyjätti Exxon Mobililta.

Yhdysvalloissa lobbareiden on kerrottava tulonsa, Euroopassa toistaiseksi ei. "Olen aivan varma, että tietojen julkistamispakko toisi päivänvaloon aika monta juttua, joita ei olisi sallittu, jos niistä olisi tiedetty", Wesselius sanoo.