EU:n kauppaneuvottelut herättävät pelkoa Afrikassa

Euroopan unionin ja Afrikan maiden meneillään olevia kauppaneuvotteluja on verrattu nyrkkeilyotteluun raskaan sarjan maailmanmestarin ja hentoisen koulupojan välillä.

27-jäseninen EU neuvottelee parhaillaan 16 itäisen ja eteläisen Afrikan valtion kanssa taloudellisista kumppanuussopimuksista (EPA), joiden on määrä syntyä vuoden loppuun mennessä. YK lukee 13 noista Afrikan maista maailman köyhimpien kastiin.

Neuvotteluasemien epäsuhtaa korostaa se, että EU on harvinaisen vahva yhteisö, kun taas 16 Afrikan maata kuuluvat viiteen, osin päällekkäiseen, talousblokkiin.

EPAt pyrkivät korvaamaan Cotonoun sopimuksen, jonka EU teki vuonna 2000 kaikkiaan 79 entisen siirtomaan kanssa. Tähän ACP-ryhmään kuuluu maita Afrikasta, Karibialta ja Tyynenmeren alueelta.

Kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt syyttävät EU:ta, että se pyrkii EPAn avulla avaamaan köyhien maiden markkinat armottomalle kansainväliselle kilpailulle.

EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson kiisti syytökset hiljan kirjoituksessaan kenialaisessa The Standard -lehdessä.

Mandelson lupasi, että EU avaa omat markkinansa heti afrikkalaisille tuotteille, mutta Afrikan maat saavat sopeutua eurooppalaiseen tuontiin siirtymäaikojen avulla.

Kolmen eurooppalaisen järjestön – Christian Aidin, Traidcraftin ja Tearfundin – tuore selvitys antaa asiasta vähemmän ruusuisen kuvan.

Sen mukaan Afrikan maiden on viime kädessä poistettava tullit 80 prosentilta Euroopan tuontia. Se merkitsee isoa menetystä, sillä tuontitullit muodostavat keskimäärin neljänneksen Afrikan maiden tuloista.

Esimerkiksi Sambia voisi hävitä summan, joka vastaa sen vuosibudjettia taistelussa aidsia vastaan.

Malawin taloudellisen oikeudenmukaisuuden verkosto -järjestöä edustava Temwa Gondwe katsoo, että uusien sopimusten pitäisi auttaa köyhiä maita nousemaan raaka-aineen viejistä jalostettujen tuotteiden myyjiksi.

EPA ei sitä kuitenkaan takaa, joten Malawi vie jatkossakin raakatupakkaa, -kahvia ja -teetä, hän arvioi.

Gonwde uumoilee, että Malawin hallitus allekirjoittaa sopimuksen peläten, että kieltäytyminen veisi maalta EU:n kehitysavun.

Oikeudenmukaisen kaupan puolesta toimivat kenialaiset aktivistit pelkäävät, että EPA tuhoaa Kenian maatalouden, kun Euroopasta alkaa tulvia tukiaisilla tuotettua maissia, vehnää, maitojalosteita, lihaa, riisiä, tomaatteja ja jopa kukkia.

"Minulla on maitotila, joka tuottaa nyt saman verran kuin isoisäni aikoina. EPAn seurauksena valtion saamat tulot kutistuvat ja viljelijöiden tuki vähenee entisestään", kenialaisen kansalaisjärjestön edustaja Esther Bett ennustaa.

"Sopimuksen allekirjoittaminen nykymuodossaan vahingoittaisi kovin maatamme. Talonpoikien elinehtojen heikkenemisen kokevat raskaimmin naiset ja lapset. Kaupan pitäisi hyödyttää, eikä vahingoittaa ihmisiä", hän lisää.

Bett pelkää, että EPA kurittaa kenialaisia kovemmin kuin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston takavuosina sanelemat vyönkiristysohjelmat. Nekin vaativat maatalouden markkinoiden avaamista, mikä ahdisti kotimaisen elintarviketuotannon nurkkaan.