Oopiumintuotanto kukoistaa Afganistanissa

Vaikka taistelut kiihtyvät eteläisessä Afganistanissa, joukoittain työttömiä nuoria on tullut sadonkorjuuseen Helmandin maakunnan unikkopelloille.

Väkivalta on viime aikoina kiihtynyt Helmandin ja Kandaharin alueella tasolle, jollaista ei ole koettu sitten islamistisen Taleban-järjestön kukistumisen 2001. Siviilejä kuolee koko ajan kapinallisten ja Naton hävittäjien päivittäisissä iskuissa.

Seudun laajoille ja hyvinhoidetuille unikkoviljelmille on silti hakeutunut tuhatpäin työväkeä naapurimaakunnista. Arviolta 40 prosenttia Afganistanin unikkosadosta tuotetaan Helmandissa ja Kandaharissa.

Afganistan tuottaa kaksi kolmasosaa maailman oopiumista, joka käytetään pääasiassa heroiinin raaka-aineeksi. Esimerkiksi Britannian markkinoille tulevasta heroiinista 95 prosenttia on nykyään lähtöisin Afganistanista.

YK:n mukaan unikkoa on kylvetty tänä vuonna Afganistanissa noin 400 000 hehtaarille. Oopiumisadon odotetaan nousevan yli 6 500 tonniin. Sen vienti tuottaa noin 2,3 miljardia euroa, mikä vastaa puolta koko Afganistanin laillisen talouden arvosta.

Ghaznin maakunnan Qarabaghissa asuva Nasrullah, 18, on työskennellyt kolme viikkoa unikkopelloilla Nad Alissa, jossa sissit toimivat aktiivisesti.

"Helmand on epäilemättä tulenarkaa seutua, mutta olen työtön ja köyhä. Täällä pystyn tienaamaan leipäni sadonkorjuun aikaan", nuorukainen sanoo.

Kokemuksen karttuessa Nasrullahin ansiotkin kasvavat. "Meitä on 23 nuoren ryhmä, joka tekee viiden tunnin työvuoroja. Saamme ilmaisen ruoan, ja kukin ansaitsee noin 12 euroa päivässä. Se ei ole huono saavutus tässä tilanteessa", hän virnistää.

Gul Muhammad, 30, on uurastanut jo kuukauden unikkoviljelmillä. "Olen 18-henkisen perheen ainoa elättäjä, joten työtä on puskettava."

Muhammad tekee viiltoja unikon kotahedelmiin ja ottaa talteen auringossa kiinteytyvän maitiaisnesteen. Hän laskee ansainneensa 20 päivässä noin 270 euroa.

Muhammad kertoo työskennelleensä viime vuonnakin Helmandissa unikkopellolla, mutta tänä vuonna ansiot ovat paljon paremmat.

"Kotiseudulleni Ghaznin maakunnan Anadariin tuli täkäläisiä tilanomistajia, jotka tarjosivat hyvää korvausta sadonkorjuuseen lähteville", Muhammed kertoo.

Ghaznissa kauppaa pitävä Said Muhammad sanoo lähettäneensä 30 nuorukaista Helmandiin töihin sen jälkeen, kun tilanomistajat olivat vannoneet hänelle, ettei turvallisuusriskiä ole.

Työläisten valitukset koskevatkin sissien sijasta Afganistanin turvallisuusjoukkoja. Sotilaat vaativat sekä unikonpoimijoilta että tilanomistajilta lahjuksia vastineeksi viljelmien jättämisestä rauhaan.

Abdul Ghafoor kertoo, että hänelle työtä antaneella tilalla sotilaat kiristivät noin 7,5 euroa jokaiselta työntekijältä.

Oopiumintuotanto on Afganistanissa laitonta. Hallitus on koettanut suitsia huumekauppaa hävittämällä unikkoviljelmiä, mutta jo viime vuonna sato kasvoi 60 prosenttia edellisvuotisesta. Itäisessä Nangarharin maakunnassa unikonkasvattajat suojelivat peltojaan asein.

Huumeongelma pahenee Afganistanissa - jossa heroiiniriippuvaisia on liki miljoona - ja sen naapurimaissa Uzbekistanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa. Suonensisäisiä huumeita käyttävien hiv-tartunnat leviävät noissa maissa nyt vilkkaimmin maailmassa, YK varoittaa.

Ghaznin huumevieroituskeskusta johtava tohtori Ahmad Shah Amarkhel ei pidä unikkopeltoa turvallisena työympäristönä aiemmin työttömille nuorille.

"Heille pitää löytyä muuta työtä, jotta yhteiskuntamme vapautuisi huumeiden kirouksesta", hän sanoo.

Unikkopellolla uurastava Nasrullah sanoo kuitenkin inhoavansa huumaavan aineen tuoksuakin, eikä hän voisi kuvitellakaan ryhtyvänsä narkomaaniksi.

"Minä ja ystäväni olemme Helmandissa pelkästään elantoa etsimässä", nuorukainen vakuuttaa.