EU aikoo helpottaa korkeakoulutettujen maahanmuuttoa

EU aikoo ottaa käyttöön Yhdysvalloissa työnteon sallivaan vihreään korttiin verrattavan sinisen kortin, jota tulokkaiden pitää hakea jo kotimaassaan.

Komission ehdotuksen perusteluissa muistutetaan, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan saapuvista siirtolaisista puolella on korkeakoulututkinto, kun EU:hun tulevista lukeutuu akateemisiin vain 15 prosenttia.

EU:n yksi käsi vinkkaa kutsuvasti koulutetulle väelle, kun taas toinen käsi koettaa samaan aikaan työntää muita pois. Yhteisön tärkeällä ulkoreunalla sijaitseva Espanja tekee samoin. Kohtelun ratkaisee tulijoiden koulutus ja lähtömaa.

Armeijaan havitellaan lääkäreitä

Espanja alkoi vuonna 2002 värvätä asevoimiinsa ulkomaalaisia, joiden osuus onkin noussut reiluun kuuteen prosenttiin. Joukossa on myös naisia, joille Espanjan armeija avattiin vuonna 1988.

Espanjan asevoimiin hyväksytään kuitenkin vain Latinalaisen Amerikan maista ja Päiväntasaajan Guineasta tulevia maahanmuuttajia. Vajaan viiden tuhannen värväytyneen joukosta valtaosa on ecuadorilaisia ja bolivialaisia.

Tämän syksyn uutuus on Espanjan puolustusministeriön mainos, jolla ulkomaisia lääkäreitä ja psykologeja houkutellaan armeijaan. Aiemmasta poiketen heille luvataan nyt upseerinvirkoja.

Syynä on espanjalaisten lääkäreiden vastahakoisuus sotilastehtäviä kohtaan. Maan ammattiarmeijaan ei ole tänä vuonna ilmoittautunut ainuttakaan lääkäriä, ja 50 asevoimien palveluksessa ollutta on pyytänyt siirtoa siviiliin.

Lippiksillä laitonta maahanmuuttoa vastaan

Torjuntapuolta edustaa Espanjan syyskuun lopulla aloittama mainoskampanja laitonta maahanmuuttoa vastaan. Kohteena ovat erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan maat.

"Älä riskeeraa elämääsi turhan takia. Olet osa Afrikan tulevaisuutta", julistetaan miljoonan euron kampanjassa.

Afrikkalaisille halutaan antaa selvä viesti siitä, että laiton siirtolaisuus on hengenvaarallista, Espanjan maahanmuuttoministeri Consuelo Rumí vahvistaa.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on mukana kampanjassa, joka levittää vaarallisista matkoista varoittavia tarroja, lippiksiä ja jalkapalloja. Niissä kerrotaan, että moni matkaan lähtevä päätyy surman suuhun. Kampanjan tärkeimpiin kohdealueisiin kuuluu länsiafrikkalainen Senegal.

Vaara on todellinen varsinkin niille, jotka pyrkivät huterilla veneillä Espanjan rannikolle.

Syyskuun puolivälissä Espanjaan saapui toistakymmentä luvattomia maahanmuuttajia kuljettanutta paattia, joista peräti viisi rantautui poikkeuksellisesti maan Välimeren rannikolle.

Poliisi epäilee seudulla toimivan jonkinlaisen tukialuksen, joka tuo maahanpyrkijät 30–40 kilometrin päähän rannikosta, missä nämä siirretään pieniin veneisiin.

Ihmissalakuljetuksen yleistyminen Välimerellä johtunee paljolti siitä, että valvontaa on kiristetty Afrikan luoteisrannikolla, josta veneet aiemmin suunnistivat suoraan Kanariansaarille.

Espanjan viranomaiset siteeraavat EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin suomalaista johtajaa Ilkka Laitista, jonka mukaan laiton liikenne Kanariansaarille on supistunut tänä vuonna 75 prosenttia.

Rekisteröimättömät maksavat mafialle

Espanjassa on kuitenkin viljalti väkeä, jota poliitikot ja tiedotusvälineet kutsuvat laittomiksi tai rekisteröimättömiksi maahanmuuttajiksi. He elävät jatkuvan karkotusuhan alla ja altistuvat riistolle työelämässä.

Senegalilainen Babar Senekalde ei hyväksy "laittoman" titteliä, koska hän ei sanojensa mukaan ole koskaan syyllistynyt rikokseen. Viisumin ja työluvan puuttuminen ei tee hänestä "paperitonta", koska hänellä on todistus henkilöllisyydestään.

Romanialainen kohtalotoveri Simon Boboc muistuttaa, että "laittomat" maksavat asemastaan kalliisti, sillä he saavat maatalouden palveluksessa vain puolet laillisen työvoiman palkasta. Toinen puoli menee mafialle, joka toimitti heidät maahan ja järjesti työpaikan.