Pelko valtaa alaa Burmassa

"Pelko iskee pimeän tultua. En pysty nukkumaan, koska pelkään, että sotilaat käyvät yöllä uudelleen kimppuumme", 45-vuotias burmalainen buddhalaismunkki kertoo.

Hän elää luostarissa lähellä maan suurimman kaupungin Rangoonin keskustaa. "Oloni käy turvattomaksi aina kun näen sotilaita tai mellakkapoliiseja kadulla", munkki sanoo vilkuillen huolestuneena ympärilleen.

Hän pelkää joutuvansa pahoinpidellyksi ja pidätetyksi, kuten lukemattomille burmalaisille munkeille on tapahtunut.

Tavalliset burmalaiset jakavat munkkien pelon. "Kuiskailemme puhuessamme ihmisten kanssa kodin ulkopuolella ja pälyilemme toisiamme epäluuloisesti", pientä yritystä Rangoonissa pyörittävä 30-vuotias mies kertoo.

Burman kaduilla syyskuun lopulla nähty rohkeus on vaihtunut arkuudeksi. Munkkien johdolla paisuneissa mielenosoituksissa aisti syyskuussa riemua ja helpotusta, jollaisia Burmassa ei oltu koettu liki 20 vuoteen. Katsojat hurrasivat ja taputtivat katujen varsilla ja parvekkeilla.

Sitten tuli sotilasjuntan raaka vastaisku. Taloudellisen ahdingon liikkeelle ajamat rauhanomaiset marssijat pysäytettiin luodein ja patukoin.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Rangoon vaikutti miehitetyltä kaupungilta, jossa sotilaita näkyi kaikkien tärkeiden rakennusten liepeillä ja kaduilla. Näin juntta osoitti maahan 29. syyskuuta saapuneelle YK:n erityisedustajalle Ibrahim Gambarille, että tilanne on sen hallinnassa.

Gambari tapasi kotiarestissa olevan Burman opposition johtajan Aung San Suu Kyin ja maata hallitsevan kenraali Than Shwen. Gambarin vierailun tarkoituksena oli rakentavan vuoropuhelun aloittaminen Burman johdon kanssa.

Kävi kuitenkin selväksi, että maata Myanmariksi kutsuva juntta ei aio antaa periksi. "Myanmarin tilanne on palannut normaaliksi", maan ulkoministeri Nyan Win vakuutti lokakuun alussa YK:n yleiskokoukselle New Yorkissa.

Hänen mukaansa tilanne kärjistyi siksi, että "poliittiset opportunistit" käyttivät hyväkseen polttoaineen hinnankorotusta vastustanutta pienen aktivistijoukon mielenosoitusta.

Ministerin mielestä turvallisuusjoukot noudattivat "äärimmäistä pidättyvyyttä" puuttuessaan tilanteeseen sen jälkeen, kun väkijoukko kävi kurittomaksi ja provokatiiviseksi.

Pian Gambarin lähdettyä maasta alkoivat laajat etsinnät ja joukkopidätykset, jotka ulottuivat temppeleihin asti.

"Poliisit kulkevat valokuvien kanssa etsimässä mielenosoittajia ja pelottelevat ihmisiä, joiden epäilevät osallistuneen marsseille", Burman oppositioryhmien edustaja Soe Aung kertoi Bangkokissa.

Jopa mielenosoittajien käyttämien katujen varsilla sijaitsevien liikkeiden omistajia on uhkailtu, täydensi Burman maanpakolaishallituksen viestintäjohtaja Zin Linn.

"Heitä on kielletty kertomasta siitä, mitä he näkivät syyskuun lopulla", hän sanoi.

Syyskuun puolella pidätettiin arviolta 700 munkkia ja siviiliä, joukossa muuan muassa eräs 13-vuotias poika, joka oli seissyt Shwedagonin pagodin ovella, silminnäkijät kertoivat IPS:lle Rangoonissa. Munkit haettiin luostareista yöllisissä ratsioissa.

Pidätykset ovat jatkuneet lokakuun puolella, mutta ne noudattavat uutta kaavaa. Pidätetyt on jaettu kolmeen ryhmään: mielenosoittajat ja näiden johtajat, protestien kannattajat mukaan lukien kadunvarsilla taputtaneet ihmiset sekä tapahtumia todistaneet ohikulkijat.

Pidätettyjen joukossa on ollut ainakin yksi YK:n työntekijä.

Pidätetyt on kuljetettu Rangoonin ulkopuolella sijaitsevalle Mingalardonin sotilasleirille ja tekniseen GTI-koulutuskeskukseen kaupungin pohjoisosaan.

GTI:n alueella sijaitsevaa varastorakennusta vartioi 20 sotilasta kertoivat silminnäkijät, joiden arvion mukaan siellä on noin 1 700 vankia.

Pidätysten seurauksena Rangoonin kaduille on syntynyt normaalista poikkeava tyhjiö: aamuisin näkee hyvin harvoja munkkeja suorittamassa päivittäistä almujen anelua.

Erään rangoonilaisen talon asukkailla oli tapana ruokkia yhdeksän munkkia joka päivä, mutta nyt ovelle ilmaantuu vain yksi.