Muut pohjoismaat ovat Suomea sitoutuneempia kehitykseen

Kun pohjoismaat laitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka sitoutuneita ne ovat tukemaan köyhien maiden kehitystä, Suomi sijoittuu viimeiseksi.

Suomen sijoitus selviää niin sanotun Commitment to Development -indeksin tämänvuotisesta listauksesta. Kaikkiaan Suomi sijoittuu maailman 21 rikkaimman valtion vertailussa viidenneksi Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Sitoutuneisuusindeksi koostuu kaikkiaan seitsemästä osasta: siinä tarkastellaan rikkaiden maiden antamaa kehitysapua, köyhiin maihin suuntautuvaa kauppaa ja sijoituksia, maahanmuuttopolitiikkaa, ympäristönsuojelua, turvallisuutta sekä teknologiaa. Korkein mahdollinen indeksiluku on seitsemän.

Neljän sitoutuneimman maan luku yltää yli kuuden. Suomi sen sijaan jää reiluun viiteen ja puoleen. Kaikkein selvimmin Suomi jää sitoutuneimmista maista jälkeen kehitysavun määrässä ja köyhistä maista tulevien maahanmuuttajien vastaanottamisessa.

”Maahantuloa rajoittavien esteiden vuoksi kehitysmaiden maahanmuuttajien määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna yksi (tutkittujen maiden) alhaisimmista”, sitoutuneisuusindeksiä laskeva Center for Global Development -järjestö toteaa Suomea koskevassa maaraportissaan.

Maahanmuutossa järjestö kuitenkin laskee Suomen eduksi sen, ettei Suomi peri ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.

Kiitosta Suomi saa myös siitä, että se tukee teknologian vientiä kehitysmaihin ja on ansioitunut kansainvälisessä rauhanturvaamisessa.

CGD-järjestön 21 maan vertailussa perää pitää Japani. Sen sitoutuneisuusindeksi jää reilusti alle neljän.

(engl.)