EU on epäilyttävä kalakaveri kehitysmaille

"Kalasta, maksa ja häivy", näin arvostelijat kuvaavat EU:n aiemmin noin 20 maan kanssa tekemiä pyyntisopimuksia, joista viimeinen umpeutuu tänä vuonna.

Uusien kumppanuussopimusten mukaan noin 600 eurooppalaista kalastusalusta pyytää köyhien rannikkovaltioiden vesiltä vain "ylijäämäkaloja", EU:n kalastuskomissaari Joe Borg vakuuttaa.

Huomattava osa EU:n maksamista korvauksista käytetään hänen mukaansa rannikkovaltioiden oman kalastuselinkeinon kehittämiseen.

Muutos on enemmän kosmeettinen kuin todellinen, Béatrice Gorez EU:n kalastuspolitiikkaa valvovasta kansalaisjärjestöstä epäilee.

Jos kehitysmaat haluavat EU:lta rahaa, niiden on edelleen päästettävä se vesilleen ja arvokalojensa kimppuun, hän muistuttaa.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Mauritanian kanssa tehty kumppanuussopimus on jo vaikeuksissa. 27 espanjalaisalusta on lopettanut mustekalan pyynnin Mauritanian vesillä heikon tuoton vuoksi.

Ympäristönsuojelijat syyttävät eurooppalaisia mustekalakantojen hupenemisesta. YK:n mukaan mustekalanpyynti työllisti 5 000 henkeä Mauritaniassa vuonna 1996, mutta vuonna 2002 enää 1 800.

Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston mukaan läntisen Afrikan kalakannat ovat kutistuneet puoleen 30 viime vuoden aikana.

EU:n kumppanuussopimus kalastusoikeuksista lupaa Mauritanialle 86 miljoonaa euroa vuodessa jaksolla 2006-2012. Summa on viisinkertainen EU:n maalle antamaan kehitysapuun verrattuna.

EU edellyttää kumppanimaan arvioivan itse, onko sillä ylimääräistä kalaa eurooppalaisten pyydettäväksi. "Paikallisilla viranomaisilla ei monesti ole keinoja siihen", huomauttaa Else Boonstra EU Coherence -järjestöstä, joka seuraa EU:n kehitysavun ja talouspolitiikan yhteensopivuutta.

Hänen mielestään EU ei myöskään maksa riittävästi kumppaneilleen.

"Kumppanuus pakottaa paikallisten kalastajayhteisöjen pienet veneet kilpailemaan paljon kehittyneempien EU-alusten kanssa. Se ei ole reilua kilpailua", Boonstra sanoo.

Järjestöjen mukaan EU:n kalastus heikentää myös kehitysmaiden ruokaturvaa, koska kala on arvokas valkuaisen lähde.

Jos maailman liikakalastusta ei saada kuriin, yli miljardi ihmistä 40 maassa uhkaa menettää tärkeimmän proteiininlähteensä, YK varoittaa.

Kiistanalaisimpana järjestöt pitävät EU:n viime vuonna voimaan tullutta nelivuotista kalastussopimusta Marokon kanssa. Sen sanotaan rikkovan kansainvälistä lakia salliessaan eurooppalaisten laivojen toiminnan Länsi-Saharan vesillä.

Marokko on miehittänyt vuodesta 1976 Länsi-Saharaa, jonka asukkaat vaativat itsenäisyyttä. Konfliktin seurauksena yli 150 000 länsisaharalaista eli sahrawia on asunut vuosikymmeniä pakolaisleireillä Algerian puolella.

EU:n parlamentti päätti 2006, että kalastussopimus on laillinen, kunhan vuotuinen 36 miljoonan euron korvaus koituu sahrawien hyväksi.

Kaikki mepit eivät ole samaa mieltä. Itävaltalainen sosialisti Karin Scheele uskoo, että EU on mukana Länsi-Saharan luonnonvarojen ryöstössä.

Hänen mukaansa rahojen käyttöä on mahdoton valvoa, koska EU-parlamentin delegaatiota ei ole vuodesta 2005 alkaneista pyynnöistä huolimatta päästetty miehitettyyn Länsi-Saharaan.