Suomalaisviestinten islam on pommeja ja politiikkaa

Muslimi, terrorismi, pommi, räjähtää, kuolleita.

Suunnilleen näin soljuu suomalainen ulkomaanjournalismi, kun toimittajat käsittelevät islamia ja muslimeja, kertoo vastajulkaistu tutkimus "Islam suomalaisissa joukkoviestimissä".

Useimmiten islamista kerrotaan nimenomaan ulkomaanuutisissa, joissa käsitellään islamilaisia arabimaita. Suurin osa – yli 70 prosenttia – tutkimuksessa mukana olleista uutisista tarkastelee islamia poliittisesta näkökulmasta, ja kahdessa kolmesta uutisesta islam liittyy terrorismiin tai muuhun poliittiseen väkivaltaan.

Tai ei liity, vaan liitetään.

Islamia käsittelevät uutiset ovat nimittäin useimmiten hyvin uskonnollistavia, sanoo tutkija Mari Maasilta, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Ei suoria sanoja vaan hienovaraisia viittauksia

Käytännössä uskonnollistaminen toimii siten, että islam esitetään poliittisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden, konfliktien ja terrorismin syyksi, usein vieläpä tärkeimmäksi tai ainoaksi.

Uutisiin ei kuitenkaan kirjoiteta suoria väitteitä siitä, että vaikkapa shiia- tai sunnilaisuus saa osan irakilaisista tekemään pommi-iskuja maanmiehiään ja -naisiaan vastaan.

Sen sijaan uutisissa kirjoitetaan ja puhutaan esimerkiksi shiia- ja sunnitaistelijoista. Käytetään nimilappuja, jotka antavat olettaa uskonnollisuuden olevan tietynlaisen toiminnan syy.

Lisäksi journalismia vaivaa näennäinen neutraalius, tutkijat kirjoittavat raportissaan. Asioita ja ilmiöitä esitetään rutiininomaisesti toistensa yhteydessä ilman, että niiden varsinaisia kytköksiä avattaisiin lukijoille mitenkään.

Siis esimerkiksi juuri siten, että islam yhdistetään sellaisiin käsitteisiin kuin sota ja terrorismi, uutisesta uutiseen ja päivästä toiseen.

"Samalla muut yhteiskunnalliset tekijät sotien ja terrorismin taustalla jäävät analysoimatta", Maasilta sanoo.

Poissa silmistä, poissa mielestä

Taustojen ja syy-yhteyksien lisäksi suomalaismediassa jää usein analysoimatta myös itse islam. Tuskin monikaan meistä osaa oikeasti selittää, kuka tuottaa fatwoja, mistä niitä voi lukea tai mitä ne ylipäänsä ovat.

"Emme me opi mediasta, kuka kukin on globaalissa islamissa", kulttuuriantropologian tutkijatohtori Marko Juntunen huomauttaa. Juntunen kommentoi kollegoidensa julkaisua viime viikolla tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.

Tunnustetaan: tiedoissa on aukko, samoin kuin joukkoviestinten islamiin liittyvissä aihevalinnoissa ja näkökulmissa.

Siksi tutkijat Maasilta ja Juntunen kannustavat miettimään, mitä viestimistä puuttuu – myös aiheiden puute kun vaikuttaa käsitykseemme siitä, onko islamissa kysymys itsemurhapommeista ja onko jokainen muslimi valmis puolustamaan uskoaan terrorismilla.

Tälläkin viikolla saamme todennäköisesti tietää, miten ääri-islamisteiksi nimetyt toimijat ottavat yhteen Irakissa. Mutta milloin viimeksi luit sanomalehdestäsi, mikä erottaa shiia- ja sunnimuslimien uskon toisistaan tai mitä yhteistä islamilla on kristinuskon kanssa?

Maasilta, Mari; Rahkonen, Juho ja Raittila, Pentti: Islam suomalaisissa joukkoviestimissä. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitoksen julkaisuja. Sarja A 103 / 2008.

Fatwoihin eli pätevöityneiden islamilaisten uskonoppineiden uskonnollisiin lausumiin ja tulkintoihin islamilaisessa kulttuurissa voi tutustua esimerkiksi ja -sivuston (engl.).