Afrikan unioni luonnostelee demokratiapelin sääntöjä
valtiojohtajat aloittavat huomenna torstaina Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa, ja päivänpolttavaa keskustelua hallinnee Kenian kriisi. Tutkijan mukaan kokouskulisseissa pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, mistä afrikkalaisessa demokratiassa todella on kysymys.
Afrikan unionin pitäisi, ja paljon. Unionin torstaina alkavassa huippukokouksessa Afrikan maiden pitäisi löytää Kenian umpisolmusta edes langan pää. Lisäksi niiden pitäisi päästä keskenään sopuun Euroopan unionin vaatimista kauppasopimuksista, ja Sudanille pitäisi viimein antaa mahdollisuus johtaa unionia.
Retoriikaksi keskustelu myös jäänee, ainakin jos on uskominen Uppsalan Nordiska Afrikainstitutetin tutkijaa
Unionin politiikkaan keskittynyt tutkija toppuuttelee odottamasta Afrikan yhteenliittymältä suuria. Sen sijaan Obi muistuttaa siitä, mitä unioni alun perin rakennettiin tekemään: hahmottelemaan ”afrikkalaisiin ongelmiin afrikkalaisia ratkaisuja”.
Aloitetaan kuitenkin käytännöstä. Afrikan valtiojohtajien keskusteluja Etiopian Addis Abebassa hallinnee Kenian kriisi, Obi sanoo, mutta ei ota kantaa kriisin ratkaisumahdollisuuksiin.
Joka tapauksessa Afrikan unioni on jo ennen kokousta etsinyt Kenian kaaokseen afrikkalaista ratkaisua, onhan komission puheenjohtaja
Varmalta näyttää kuitenkin se, ettei vallan jakamista edes oteta puheeksi.
Tähän mennessä Kibaki on vastustanut vallanjakoa kiivaasti, ja myös AU:n Konare on puhunut koalitiohallituksen muodostamista vastaan.
"Jos demokraattisen prosessin lopputuloksena pitäisi olla kakun jakaminen, emme koskaan saavuttaisi rauhaa, koska tyytymättömiä on aina", Konare sanoi aiemmin viikolla Afrikan ulkoministerien kokouksessa.
Afrikka koettanee koota rivejään myös Euroopan unionin painostuksen alla, tutkija Obi listaa.
Puhe on EU:n vaatimista kauppakumppanuussopimuksista, joihin osa Afrikan maista on suostunut. Moni kuitenkin vastustaa edelleen sitä, että sopimukset pakottavat köyhät maat luopumaan taloudelleen elintärkeistä tullituloista.
Myös kansalaisjärjestöt niin pohjoisessa kuin etelässäkin ovat ennen Afrikan unionin kokousta varoitelleet Economic Partnership Agreement -sopimusten vaikutuksista maailman köyhimpien elämään.
Esimerkiksi kansainvälinen ihmisoikeusliitto International Federation for Human Rights on vaatinut Afrikan unionin maita kieltäytymään sopimusten allekirjoittamisesta, kunnes sopimusten vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen on tutkittu.
Järjestön mukaan muun muassa monen maan terveydenhuolto huonontuu, jos tullitulojen puute rampauttaa talouden.
Sitten on vielä se kolmas kokousaihe, Sudan. Maa vaatii päästä johtamaan Afrikan unionia – taas.
Tähän mennessä Afrikan unioni on tyrmännyt Sudanin vaatimuksen Darfurin väkivaltaisuuksien takia, mutta tänä vuonna Sudanin ohittaminen on entistä vaikeampaa. Väkivaltaisuuksista syytetty hallitus on päästänyt Darfuriin joukon YK:n sinikypäräisiä rauhanturvaajia, eli Sudan on ”tehnyt yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa”, Obi sanoo.
"Nyt Sudanin puheenjohtajuus on kiinni siitä, kuinka maan hallitus onnistuu vakuuttamaan muut unionimaat demokratiastaan ja ihmisoikeuksien kunnioituksestaan."
Ja siinä se taas tuli, taikasana demokratia. Se toistuu usein niin afrikkalaisten poliitikkojen kuin tutkija Obinkin puheessa. Mutta mitä siitä oikein tulisi ajatella, kun nimenomaan demokratian tavoittelu näyttää vieneen Afrikan suurempiin vaikeuksiin kuin aikoihin?
Obin mukaan unionin pitäisi istua rauhassa alas, tarkastella toimintaansa kriittisesti ja hahmotella jäsenmailleen "demokratian vähimmäisvaatimukset".
"Demokratia on avain", Obi sanoo.
Niin yksinkertaista se on. Tai sen pitäisi olla.
– Perustettiin vuonna 2002 Afrikan poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen foorumiksi – On malliltaan samankaltainen kuin Euroopan unioni mutta käsittää 53 jäsenmaata – Pyrkii talousyhteisön perustamiseen ja yhteisvaluutan käyttöönottoon
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia