Köyhät sotivat köyhiä vastaan Etelä-Afrikassa
Etelä-Afrikan levottomuuksien taustalla ovat köyhyys, työttömyys sekä ruoan ja
polttoaineen hinnannousu. Liki 50 miljoonan asukkaan maassa asuu noin 5
miljoonaa ulkomaalaista, joihin paikallisten viha kohdistuu.
Etelä-Afrikan levottomuuksien taustalla on
köyhyys, josta syytetään nykyhallitusta, vaikka ongelmien juuret ovat
paljon kauempana, IPS:n haastattelema tutkija Prince
Mashele muistuttaa. Hän kuitenkin ihmettelee, miksei hallitus ole pystyttänyt pakolaisleirejä ulkomaalaisille.
Levottomuudet alkoivat toukokuun puolivälissä Johannesburgin Alexandran
alueelta, jonka köyhät asukkaat kävivät naapurimaista tulleiden
kimppuun. Väkivalta levisi ja vaati kymmeniä uhreja. Tuhannet
ulkomaalaiset joutuivat pakenemaan, ja presidentti Thabo Mbeki uhkasi
lähettää sotilaat taltuttamaan levottomuuksia.
Tapahtumien taustalla ovat köyhyys, työttömyys sekä ruoan ja
polttoaineen hinnannousu. Liki 50 miljoonan asukkaan maassa asuu noin 5
miljoonaa ulkomaalaista, joihin paikallisten viha kohdistui.
Eteläafrikkalaiset ovat tyytymättömiä hallitukseensa
"Köyhillä eteläafrikkalaisilla ei ole työtä eikä kunnon
asuntoja. Myös rikollisuuden kasvu huolestuttaa", aloittaa Prince
Mashele, joka johtaa rikollisuuden, oikeuden ja politiikan
tutkimusohjelmaa Etelä-Afrikan pääkaupungissa Tshwanessa toimivassa
Turvallisuustutkimuksen laitoksessa (ISS).
"Ilmapiiri houkutti jotkut turvautumaan väkivaltaan. Se johti
rikoksiin ja huliganismiin, joiden varjolla oli helppo jatkaa ryöstelyä
ja ihmisten pahoinpitelyä", hän jatkaa.
Hänen mukaansa kyse oli myös yrityksestä ratkaista ongelmaa.
"Köyhät kertoivat toisille köyhille, että heidän ahdinkonsa
johtuu ulkomaalaisista, jotka vievät työpaikat ja lisäävät
rikollisuutta."
Mashelen mukaan muukalaisiin kohdistetut syytökset voivat olla totta
tai valetta, mutta "on päivänselvää, että eteläafrikkalaiset ovat
tyytymättömiä hallitukseensa".
Hän ei kuitenkaan käyttäisi vuotta 1994 – jolloin maa siirtyi mustien enemmistövaltaan – vedenjakajana.
"Sitä edeltävä tapahtumien ketju ajoi valtaosan väestöstä
köyhyyteen. Myös koulutuksen puute juontuu aiempien hallitusten
politiikasta. Nykyhallitus on joutunut edeltäjiensä virittämään
ansaan."
"On luotava toivon ilmapiiri"
Mashele muistuttaa, että hallituksen mahdollisuudet ovat rajalliset: se ei pysty työllistämään koko väestöä.
Väkivallan lopettaminen vaatii hänen mukaansa laajapohjaisen poliittisen johdon ja selvät visiot tulevasta.
"Tärkeintä on turvata köyhille asunnot, vesi, tiet ja muut
välttämättömyydet. On luotava toivon ilmapiiri. Jos toivoa ei ole,
ihmiset eivät ota vastuuta teoistaan."
Tutkija muistuttaa, että Etelä-Afrikassa on laaja kouluttamattomien mustien joukko, joka ei ole päässyt talouteen mukaan.
"Heille ei pidä antaa taloja vaan mahdollisuus ansaita rahaa asunnon hankintaan."
Vakaus vaatii myös lainvalvonnan vahvistamista ja koulutuksen kohentamista, Mashele listaa.
Hän kummastelee sitä, ettei sisäministeriö ole perustanut pakolaisleirejä miljoonille naapurimaista paenneille.
"Ehkä ei haluttu viestittää, että he ovat tervetulleita.
Toisaalta valtio ehkä halusi välttää leireistä koituvat kustannukset.
Mutta jos kulujen vaihtoehtona on väkivalta, kannatan ensimmäistä."
Machele aprikoi, miten sukkelaan leirit pystytettäisiin, jos
nälkäiset ja työttömät maahanmuuttajat ilmestyisivät poliitikkojen
naapureiksi.
"On hallituksen asia säännellä maahanmuuttoa. Nyt meillä on sotatila, jossa köyhät käyvät köyhiä vastaan", hän kiteyttää.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia