Maanjäristys havahdutti pohtimaan patohankkeiden riskejä

Toukokuun maanjäristys Kiinan Sichuanissa voimisti suurten patohankkeiden arvostelua maassa.

Järistysalue on kuuluisa ikivanhoista vesivoimarakennelmistaan. Yli 4 000 vuotta sitten Sichuanissa elänyt Da Yu onnistui kanavoimaan tulvavedet ja ohjaamaan ne peltojen kasteluun. Hän nousi keisariksi "tulvien kesyttäjänä".

Pari tuhatta vuotta myöhemmin Yun tekniikkaa hyödynnettiin Dujiangyanin vesivoimahankkeessa, joka on toiminut näihin aikoihin asti. Se on suosittu nähtävyys ja hyväksytty YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon Maailmanperintökohteeksi.

Toukokuinen kahdeksan richterin maanjäristys tuhosi Dujiangyanin kaupungin lähes kokonaan. Ikiaikaisen vesivoimalan vahingot jäivät pieniksi, vaikka se sijaitsi vain kymmenen kilometrin päässä järistyksen keskuksesta.

Samaa ei voi sanoa noin 6 000 padon ja vesialtaan rykelmästä, joilla Sichuanin joet on sittemmin valjastettu.

Maanjäristyksen padoille aiheuttamat vahingot on tutkittava kiireen kaupalla, sillä uusi tulvakausi lähestyy, vaaditaan avoimessa kirjeessä, jonka 40 tutkijaa ja ympäristönsuojelijaa julkisti 19. kesäkuuta.

Järistysvahinkojen vaikutus "patorakentamisen ykköseen" 

Vesivoimaministeriön virallinen selvitys paljasti toukokuussa, että järistyksessä vahingoittui 2 380 patoa ja tekoallasta. Liki 70 padon todettiin olevan murtumisen partaalla, mutta asiantuntijoiden mukaan se on vain jäävuoren huippu.

Moderni Kiina ei seurannut vanhojen viisaiden tapaa hyödyntää jokien luonnollisia uomia tulvien sääntelyssä ja keinokastelussa. 

Kommunistisen Kiinan ensimmäinen johtaja puhemies Mao Zedong määräsi, että "uuden sosialistisen ihmisen" on valloitettava luonto. Alle 60 vuodessa rakennettiin noin 87 000 patoa ja tekoallasta.

Niistä yli 20 000 on kooltaan suuria, joten Kiina on noussut maailman padonrakennuksen kiistattomaksi ykköseksi. Huippuna on Jangtsejoelle noussut Kolmen rotkon pato, jonka tieltä häädettiin yli miljoona ihmistä.

Kiinan alati kasvavan energiantarpeen vuoksi hankkeilla on edelleen yli 30 suurta patoa, joista osa odottaa hyväksyntää.

"Kaakkois-Kiinassa analysoidaan tulevien hankkeiden riskit, mutten usko maanjäristyksen aiheuttavan suuria muutoksia suunnitelmiin", vesivoimaministeriön pääinsinööri Liu Ning sanoi pian järistyksen jälkeen.

Koska Kiinan itä- ja keskiosien suuret joet on jo valjastettu, suunnittelijoita kiinnostavat nyt läntisten ja eteläisten maakuntien vuolaat vesivarat. Alue kuuluu kuitenkin maan järistysherkimpiin.

Sichuanin läpi kulkee kolme suurehkoa siirrosvyöhykettä, mutta Min-, Dadu-, Jinsha- ja Jalujokiin on jo rakennettu useita isoja patoja. Jangtseen yhtyvässä Minjoessa on 29 patoa ja allasta.

Padoista suurin, Zipingpu sijaitsi vain 5,5 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta.

Padot järistysten aiheuttajia

Sichuanissa asuva geologi Fan Xiao epäilee, että Zipingpun padon rakentaminen itse asiassa voimisti maanjäristystä. Alueella aiemmin koetut järistykset ovat yltäneet korkeintaan reiluun kuuteen richteriin.

"Zipingpu on Longmenshanin siirrosvyöhykkeen suurin pato, joka täytettiin vuoden 2006 lopulla. On tutkittava mahdollisuutta, että pato vaikutti osaltaan järistyksen syntyyn", hän sanoo.

Asiaa selvittää nyt Sichuanin seismologinen virasto, joka vastusti alun perin padon rakentamista siirroksen lähelle. Fan toivoo, että tutkimuksen tulokset julkistetaan.

Neljä 1960-luvulla eri puolilla maailmaa – Intiassa, Kreikassa, Zimbabwessa ja Sambiassa sekä Kiinan Xinfengjiangissa – sattunutta voimakasta maanjäristystä on aiemmin todettu läheisten patojen aiheuttamiksi.

Zipingpun pato on rakennettu mahdollisimman järistyksenkestäväksi. Varsinkin 1960-luvun rakennelmia asiantuntijat pitävät aikapommeina. Niitä on arviolta 30 000 eri puolilla Kiinaa.

Zipingpu kesti toukokuun järistyksen, mutta sai vakavia murtumia. Vanhojen patojen kärsimiä tuhoja voi vain arvailla.

Asiantuntijoiden vetoomuksessa vaaditaan tuhojen arvioinnin ohella riskianalyysia kaikille järistysherkille Sichuanin ja Yunnanin alueelle suunnitelluille padoille.

Nujokeen lähelle Burman ja Laosin rajaa kaavaillaan 13:a patoa, joista moni ylittäisi 150-metrisen Zipingpun korkeuden. Alue on lähellä siirrosvyöhykettä.