Iran voi hyötyä USA:n ja Venäjän kärhämästä
Iran saattaa ainakin lyhyellä tähtäimellä saada
merkittävää hyötyä Yhdysvaltojen ja Venäjän välien kiristymisestä
Kaukasian kriisin vuoksi, asiantuntijat arvioivat.
Iran saattaa ainakin lyhyellä tähtäimellä saada
merkittävää hyötyä Yhdysvaltojen ja Venäjän välien kiristymisestä
Kaukasian kriisin vuoksi, asiantuntijat arvioivat.
Nykyoloissa Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin ennen
presidentti George W. Bushin kauden päättymistä tammikuussa käy koko
ajan epätodennäköisemmäksi.
Vastaavasti Venäjä tuskin tukee YK:n turvallisuusneuvostossa
Yhdysvaltain ja Euroopan maiden pyrkimystä kiristää Iranin pakotteita
vastalauseeksi sille, että tämä jatkaa uraanin rikastusta.
Kärhämä Venäjän kanssa on syrjäyttänyt Iranin Yhdysvaltain hallinnon ja tiedotusvälineiden ulkopoliittisen asialistan kärjestä.
Tahaton kaksoisagentti
Teheranin poliittinen liikkumavara on kasvanut sekä lännen
mahdollisena liittolaisena Venäjää vastaan että Moskovan kumppanina
länttä vastaan.
"Kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, tarkoituksena ei ollut
vahvistaa Iranin asemaa alueella, mutta niin kävi silti",
Columbia-yliopiston Iranin-tuntija Gary Sick huomauttaa.
"Iranin vahvistaminen ei ollut myöskään Venäjän tarkoituksena sen iskiessä Georgiaan, mutta niin voi tapahtua", hän jatkaa.
Iranin suhde Venäjään
Iranin reaktiot Georgian kriisiin ovat olleet hillittyjä,
vaikka jotkut oikeistotahot ovat kehottaneet tukemaan Venäjää, Woodrow
Wilson -keskuksen tutkija Farideh Farhi sanoo.
Iranin hallitus ja presidentti Mahmoud Ahmadinejad ovat sen
sijaan ilmaisseet tyytymättömyyttä Venäjän toimiin ja varsinkin
Abhasian ja Etelä-Ossetian itsensäisyyden tunnustamiseen, hän jatkaa.
Varovaisuus johtuu Farhin mukaan siitä, että Iranilla on itselläänkin tyytymättömiä etnisiä vähemmistöjä.
"Lisäksi Teheranin ulkopoliittinen johto ei pidä Venäjää
luotettavana kumppanina. Venäjä voi tukea Irania ydinvoima-asioissa
omien poliittisten tai turvallisuusetujensa vuoksi, mutta se on myös
käyttänyt Irania pelinappulana omissa Yhdysvaltain-suhteissaan", hän
selittää.
"Iranilaiset pelaavat nyt ovelasti: he eivät ryntää
puolustamaan Venäjää, ellei Venäjä tule anelemaan heiltä apua, jolloin
he voivat pyytää jotain vastalahjaksi", tutkija järkeilee.
Iran alueen voimakkaimpia valtioita
Iran voi haluta monia asioita, kuten pitkään lykkääntyneen
Busherin ydinlaitoksen valmistumisen nopeuttamista tai kehittynyttä
ilmatorjunta-aseistusta, jollaista Syyria jo ehti pyytämään annettuaan
tukensa Venäjän hyökkäykselle.
Iran voisi myös toivoa täysjäsenyyttä Kiinan ja Venäjän vetämässä Shanghain yhteistyöjärjestössä.
Iran on Turkin ohella joka tapauksessa voimakkain valtio
alueella, jolla Yhdysvaltain liittolaisina on Georgian kaltaisia
heikkoja puskurivaltioita. Kylmän sodan aikana ja aina Iranin
islamilaiseen vallankumoukseen 1979 Iran oli Washingtonin tärkein
suojavalli Persianlahden ja Neuvostoliiton välissä.
Lisäksi Iran on huomattava öljyn- ja kaasuntuottaja. Sillä voisi olla
merkittävä rooli myös Keski-Aasian
Iranin öljyllä on kovat ehdot.
Mustaa kultaa
Venäjähän on nyt osoittanut, että se pääsee helposti käsiksi
BTC-putkeen, joka on ainoa Venäjän ja Iranin ulkopuolinen kanava
kuljettaa öljyä länteen.
Bakusta Tbilisin kautta Ceyhaniin kulkeva BTC tuo raakaöljyä
Azerbaidzhanin öljykentiltä Turkin Välimeren rannikolle. Sieltä öljyn
matka jatkuu tankkereilla lähinnä Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
"Jos BTC ja Georgia eivät ole luotettavia energianlähteitä,
Iran astuu vääjäämättä kuvaan", Minnesotan yliopiston Iran-tutkija
William Beeman sanoo.
Hän muistuttaa, että Sveitsi teki maaliskuussa Yhdysvaltain
vastustuksesta huolimatta 25-vuotisen sopimuksen kaasuntoimituksista
Iranin kanssa.
Iran on suututtanut isoja eurooppalaisia energiayhtiöitä –
viimeksi ranskalaisen Totalin – kovilla ehdoillaan, mutta nykyinen
kriisi voi saada ne harkitsemaan tilannetta uudelleen, Sick ennustaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia